Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä summasi hallituskauden ilmastotyötä
Päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta hiilinielujen kehitys vaarantaa hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 mennessä.
Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä luontopolitiikasta ovat toteutuneet hallituskaudella suunnitellusti koronapandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta, totesi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeisessä kokouksessaan. Hallitus käsitteli ilmastotoimien kokonaisuutta myös helmikuun iltakoulussaan.
Ilmastolaki viitoittaa hiilineutraaliuspolun
Ilmastolaki on uudistettu ja hallitus on hyväksynyt ja eduskunta käsitellyt ilmastolain mukaiset keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Lisäksi hallitus on laatinut erillisen ilmasto-ja energiastrategian. Näissä suunnitelmissa esitetään toimet päästövähennysvelvoitteiden ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään kuuluva kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on päivitetty.
Kestävän kasvun ohjelman kautta tehty miljardipanostus vihreään siirtymään
Merkittävä ilmastotoimia nopeuttava päätös on ollut Suomen kestävän kasvun ohjelma, joka vauhdittaa EU:n elvytysrahoituksella ja tätä tukevalla kansallisella rahoituksella vihreän siirtymän investointeja.
Kansallisella ja EU-rahoituksella on tuettu mm. öljylämmityksestä luopumista, sähköautojen latausinfran rakentamista, puhdasta energiantuotantoa sekä ajoneuvokannan uudistumista vähäpäästöiseksi. Päästövähennysvaikutukseksi on arvioitu jopa kolme miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia.
Hiilinielujen romahdus vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen
Samalla kun päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, maankäyttösektorin hiilinielun romahtaminen on sekä Suomen ilmastotavoitteiden että EU-sitoumusten saavuttamisen näkökulmasta ongelmallista. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti jo usean vuoden ajan.
Ministerityöryhmä on tammikuussa linjannut eri tavoista vahvistaa Suomen nettonielua ja perustanut virkatyöryhmän selvittämään ja valmistelemaan uusia keinoja. Työryhmätyön alustavat tulokset ovat käytettävissä hallitusneuvotteluissa.
”Tällä hallituskaudella on saatu aikaan iso käänne Suomen ilmastopolitiikassa: olemme päättäneet Suomen hiilineutraaliudesta viimeistään vuonna 2035 ja vauhdittaneet sekä kotien että yritysten vihreää siirtymää. Maankäyttösektorin hiilinielujen romahdus vaarantaa kuitenkin Suomen ilmastotyön. Seuraavan hallituksen tärkein ilmastotyö tulee olemaan hiilinielujen pelastuspaketin kokoaminen, johon nyt aloitettu valmistelu tarjoaa työkaluja”, ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi.
Lisätietoja
Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]