Geenivarojen saatavuudesta ja niiden käytön hyödyntämisestä hallituksen esitys
Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, joka koskee geenivarojen saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa. Suomessa ei toistaiseksi ole geenivarojen saatavuutta koskevaa yleistä lainsäädäntöä.
Esityksellä saatettaisiin Suomessa voimaan Nagoyan pöytäkirja, joka täsmentää YK:n biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta. Nagoyan pöytäkirja on ensimmäinen yleinen ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sillä pyritään varmistamaan geneettisen materiaalin säilyminen tuleville sukupolville sekä turvaamaan hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa luovuttajan ja käyttäjän välillä.
Lainsäädäntöä sovellettaisiin Suomessa esiintyvien kasvien, eläinten ja mikrobien geenivaroihin ja niihin liittyvään saamelaisten perinteiseen tietoon silloin, kun niitä hankitaan tutkimus- ja kehityskäyttöön. Nagoyan pöytäkirjan mukaan kukin maa saa itse päättää geenivarojensa saatavuudesta ja hyötyjen jakamisesta. Hallituksen esityksen mukaan kotimaisten geenivarojen saatavuus tutkimus- ja kehittämiskäyttöön olisi nykyisen käytännön mukaisesti varsin vapaata eikä edellyttäisi lupaa.
Lakia sovellettaisiin myös silloin, kun Suomessa käytetään maahantuotuja geenivaroja ja niihin liittyvää alkuperäiskansojen perinteistä tietoutta, jos niiden hankinta on luvanvaraista muun maan lainsäädännön perusteella. Käyttäjien, jotka maahantuovat Nagoyan pöytäkirjan velvoitteiden alaisia geenivaroja, olisi tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.
Nagoyan pöytäkirja sisältää alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuutta ja hyödyntämistä koskevia velvoitteita. Esityksessä ehdotetaankin perustettavaksi tietokanta, jonka avulla voidaan edistää geenivaroihin liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon saatavuutta. Tietokantaa hallinnoisi Saamelaiskäräjät.
Hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön myös EU:n geenivara-asetuksen velvoitteita, joista tarvitaan kansallisia säännöksiä. Siinä säädettäisiin muun muassa kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, joiksi ehdotetaan Luonnonvarakeskusta ja Suomen ympäristökeskusta. Luonnonvarakeskuksen toimivaltaan kuuluisivat maa- ja metsätalouden geenivarat, Suomen ympäristökeskuksen toimivaltaan muut, luonnonvaraiset geenivarat.
Lakien voimaantulosta säädetään myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.
Lisätiedot:
Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, [email protected], p. 02952 50255