Bakun ilmastokokouksen keskiössä uusi rahoitustavoite – myös energiasiirtymään tarvitaan vauhtia

Maailman valtiot kokoontuvat 11.-22. marraskuuta Azerbaidžanin Bakuun COP29-ilmastokokoukseen. Kokouksessa on tarkoitus päättää uudesta, yhteisestä ilmastorahoitustavoitteesta. Energiasiirtymään tarvitaan lisää vauhtia, kun maat valmistautuvat asettamaan uudet päästövähennystavoitteensa ensi vuoden aikana.

YK:n ilmastosopimuksen osapuolisopimuksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous. Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron 12. marraskuuta. Stubb johtaa Suomen valtuuskuntaa ensimmäisellä kokousviikolla. Jälkimmäisellä viikolla valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

Ilmastoneuvotteluihin valmistaudutaan epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Samalla ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt ovat voimistuneet ja aiheuttaneet merkittäviä tuhoja eri puolilla maailmaa. Pariisin sopimuksen ja 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen kannalta keskisintä on eteneminen energiasiirtymässä.

”Tärkeintä on saada päästöt nopeasti laskuun. Katseet kohdistuvat isoihin talouksiin, jotka ratkaisevat globaalin päästökehityksen suunnan. Viime vuonna Dubaissa saavutettu sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi on vietävä käytäntöön ja maailman mailta vaaditaan tekoja. EU:n tulee asettaa päästövähennystavoite vuodelle 2040 tulevana vuonna. Suomi on jo antanut tukensa komission esitykselle ja edistää puhtaan siirtymän ratkaisuja”, Mykkänen toteaa.

Viime vuonna tehdyn Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelun mukaisesti maiden tulee asettaa päästövähennystavoitteensa ennen ensi vuoden COP30-ilmastokokousta.

EU:n tavoitteena on laajentaa ilmastorahoituksen rahoittajapohjaa ja saada kaikki rahoitusvirrat liikkeelle

Tänä vuonna COP29-ilmastokokouksen neuvottelut keskittyvät erityisesti rahoitukseen. Kehittyvät maat, ja etenkin köyhimmät ja haavoittuvimmat maat, tarvitsevat rahoitusta ilmastotoimiinsa – päästöjen hillintään, sopeutumiseen ja ilmastotuhoja varten. Kokouksessa on määrä sopia uudesta, vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta (The New Collective Quantified Goal, NCQG).

Teema jakaa vahvasti eri maaryhmien näkemyksiä. Suomen ja EU:n tavoitteena on, että ilmastorahoitukseen saadaan mukaan kaikki rahoituslähteet sisältäen julkisen, yksityisen ja maiden kansallisen rahoituksen. Lisäksi·rahoittajapohjaa tulee laajentaa. Mukaan tarvitaan myös muita kuin perinteisiä teollisuusmaita, eli nopeasti teollistuneet korkean tulotason maat sekä vauraat öljyntuottajamaat.

”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää ilmastorahoitusta. Suomelle ja EU:lle on tärkeää, että rahoitustavoite kattaa kaikki rahoitusvirrat, ei vain julkista rahoitusta. Myös rahoittajamaiden joukkoa tulee kasvattaa. On tärkeää saada mukaan muun muassa Kiina ja arabimaat, jotka ovat myös merkittäviä kasvihuonekaasun tuottajia mutta kuuluvat neuvotteluissa kehitysmaaryhmään, kuvaa Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Neuvotteluissa tulisi päästä yhteisymmärrykseen ilmastorahoituksen tasosta. Nykyinen perinteisten teollisuusmaiden 100 miljardin dollarin vuosittainen mobilisointitavoite ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2022. Bakun neuvotteluissa sovittavan rahoitustavoitteen on tarkoitus korvata yksinomaan perinteisiä teollisuusmaita velvoittava tavoite rahoittaa kehittyvien maiden ilmastotoimia. 

Kokouksen agendalla markkinamekanismit ja sopeutumistavoite 

COP29-kokouksessa on tarkoitus myös saattaa päätökseen neuvottelut kansainvälisten markkinamekanismien säännöistä liittyen erityisesti toimeenpanon toteutukseen. Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella. Lisäksi kokouksessa jatketaan globaalin sopeutumistavoitteen indikaattorityötä. Tämä työ tulee saattaa päätökseen ensi vuonna COP30-kokouksessa.

Kokoukseen valmistaudutaan puheenjohtajamaiden ”troikan” johdolla. Mukana järjestelyissä ovat viime vuoden puheenjohtajamaa Arabiemiraatit ja ensi vuoden puheenjohtajamaa Brasilia.

Lisätietoja:  

Lyydia Ylönen 
ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja
p. 050 476 1341
(Bakussa 20.-23.11.)

Marjo Nummelin 
Suomen pääneuvottelija
p. 0295 250 227
(Bakussa 11.-23.11.)

Outi Honkatukia (rahoituskysymykset) 
ilmastoyksikön johtaja
p. 0295 250 272
(Bakussa 8.-23.11.)

Kaarle Kupiainen (Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu/Global Stocktake) 
neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 232
(Bakussa 11.-23.11.)

Laura Kotila (ministerin ja asiantuntijoiden haastattelupyynnöt)
viestintäasiantuntija
p. 0295 250 405
(Bakussa 20.-23.11.)