Pyöreä pöytä: Tyhjien talojen tulevaisuus

Tervetuloa pyöreän pöydän keskusteluun tyhjien talojen tulevaisuudesta! Maksuttomassa Teams-webinaarissa kuullaan asiantuntijanäkemyksiä Suomen rakennuskannan tilasta sekä keskustellaan sen kehittämis- ja ohjaustarpeista. Toteutus on suunnattu rakennetun ympäristön toimijoille ja kaikille teemasta kiinnostuneille.

Ympäristöministeriö on koonnut pyöreän pöydän ympärille joukon rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Keskustelun kautta avautuu kokonaiskuva Suomen rakennuskannasta, tyhjillään olevien rakennusten tilanteesta sekä ilmiöön liittyvistä kehittämis- ja ohjaustarpeista.

Kutsumme etäosallistujat kommentoimaan ja esittämään kysymyksiä keskustelijoille chatin kautta. 

Ilmoittautuminen

Aika: torstai 23.4. klo 13–16
Paikka: Microsoft Teams 

• Ilmoittaudu mukaan 22.4. klo 16.00 mennessä | Lyyti.fi 

Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautumisajan päätyttyä.

Ohjelma (alustava)

13.00 Tilaisuuden avaus & puhujaesittelyt
Harri Hakaste, yliarkkitehti, ja Annukka Lyra, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö 

13.15 Teema I: Rakennuskannan käytön tehostaminen

• Alustus: Rakennusten käyttöastemittari -hanke, Taneli Heikkilä, johtava asiantuntija, FCG
• Yhteinen teemakeskustelu

14.10 Tauko

14.30 Teema II: Tyhjillään olevan rakennuskannan tulevaisuus

• Alustus: Korjaus, purku vai uudelleenkäyttö, Tarja Häkkinen, TkT, SBE Research
• Alustus: Säilyttämisestä sääntö, purkamisesta poikkeus, Reetta Nousiainen, FT, Museovirasto
• Yhteinen teemakeskustelu

16.00 Tilaisuuden päätös
 

Taustatiedot

Suomen rakennuskantaan kohdistuu useita merkittäviä muutoksia, jotka kytkeytyvät alueiden eriytymiseen, hallintorakenteiden uudelleenjärjestelyihin sekä työnteon tekemisen tapoihin. Kehityskulkujen seurauksena kokonaisia rakennuksia jää kasvavassa määrin vajaakäytölle ja tyhjilleen ympäriä maata.

Suomen rakennuskannasta yli 90 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen, ja 45 prosenttia vuosina 1970–1990. Rakennuskannan korjausvelka on kasvanut, ja myös purkaminen on lisääntynyt. Erityisesti supistuvilla alueilla alkuperäisestä käytöstä jää pois sosiaali- ja terveysalan rakennuksia, kouluja sekä asuinkiinteistöjä. Kasvukeskuksissa tyhjän toimistotilan määrä on kasvanut. Rakennuskannan korjaamisella, käytössä pysymisellä ja rakennusmateriaalien uudelleen käytöllä on kuitenkin keskeinen rooli tulevien vuosikymmenten ilmastopäästöjen hillitsemisessä. Olemassa olevan rakennuskannan kehittämisvaihtoehdoilla on myös suoria sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, joiden vuoksi tarkempi tilannekuva on tarpeen. 

Lisätiedot ja yhteydenotot

Harri Hakaste, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, harri.hakaste(at)gov.fi
Annukka Lyra, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, annukka.lyra(at)gov.fi