Rakennetun ympäristön pääsanasto päivittyy
Lokakuussa reilu kaksi vuotta kestänyt urakka saatiin maaliin, kun Rakennetun ympäristön pääsanaston päivitysprojekti sai päätöksensä. Yhtenäisesti käytetyt käsitteet ja termit ovat välttämättömiä, jotta tieto siirtyy sujuvasti eri tietojärjestelmien ja organisaatioiden välillä.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen liittyvään sanastotyöhön sisältyi aihealueita laajalla skaalalla alueidenkäytön suunnittelusta ja rakennusvalvonnasta kulttuuriympäristöön ja kiinteistöihin. Kattavaa kokonaisuutta on ollut työstämässä noin 70 rakennetun ympäristön asiantuntijaa ja useita terminologeja monessa eri työryhmässä. Rakennetun ympäristön pääsanastoon lisätään sanastotyön kautta peräti 270 käsitettä.
”Työryhmiin osallistuneiden asiantuntijoiden rooli on ollut todella tärkeä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse uusista, lain kautta syntyneistä käsitteistä tai joissa olemassa olevien käsitteiden käyttöä on pyritty harmonisoimaan. Näitä ratkaisuja ei ole valmiina kirjallisissa lähteissä, vaan ne luodaan työryhmätyöskentelyssä,” sanoo Sanastokeskuksen johtaja Katri Seppälä.
Tiedon yhteentoimivuus on tärkeää
Yhtenäisten sanastojen merkitys on korostunut digitalisaation myötä – kun eri järjestelmiin tallennetut tiedot on määritelty tarkasti etukäteen, ne siirtyvät sujuvasti organisaatioiden välillä. Näitä ovat esimerkiksi kuntien kaavoituksessa tai rakennusvalvonnassa syntyvät tiedot, jotka tulevaisuudessa tuodaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kautta muun muassa viranomaisten ja osin myös yritysten käyttöön. On myös tarkoituksenmukaista, että julkishallinto kysyy kansalaiselta samoja tietoja vain kerran.
”On ensiarvoisen tärkeää varmistaa käsitteiden ja termien yhtenäinen käyttö. Virheiden riski kasvaa, jos tiedon lähettäjä ja vastaanottaja eivät ymmärrä tiedon merkitystä samalla tavalla”, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Anssi Hänninen, joka koordinoi sanastotyötä ministeriön puolelta.
Sanastotyötä olisi hyvä tehdä aina lainvalmisteluhankkeen tai muunkin isomman projektin alussa. Rakennetun ympäristön pääsanaston päivityksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sekä vuonna 2019 käynnistetty rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyö.
”Laaja sanasto vähentää tulevaisuudessa käsitteiden määrittelyyn menevää työaikaa sekä siiloutumista, kun termejä ei määritellä pelkästään oman toimialan näkökulmasta”, sanoo Hänninen.
Seppälä ja Hänninen suosittelevat, että kaikki kaavoituksen tai rakentamisen parissa toimivat ammattilaiset tutustuvat rakennetun ympäristön päivitettyyn pääsanastoon. Erityisen tärkeä se on alueidenkäyttölain, rakentamislain tai rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kanssa työskenteleville. Lait ovat kuitenkin yhä muotoutumistilassa, joten pääsanastokin on vielä Luonnos-tilassa. Siihen saatetaan tehdä tarvittaessa tarkistuksia talven mittaan tilanteen selkeytyessä.
”Ensisijaisesti sanasto on suunnattu ammattilaisille, mutta pyrimme toki siihen, että sanastot ovat mahdollisimman yleistajuisia”, sanoo Seppälä.
Rakennetun ympäristön sanastotyö
- Päivitettyä Rakennetun ympäristön pääsanastoa voi selata Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa
- Pääsanasto sisältää käsitteitä seuraavista aihealueista: alueidenkäytön suunnittelu, kaavoitus, kiinteistö, rakennus, rakennusten tekniset vaatimukset, luvat ja valvonta, energia, asuminen ja rakennuttaminen.
- Sanastotyössä laadittiin lisäksi erillinen Kulttuuriympäristösanasto
- Aiemmin on julkaistu teemasanastoja muun muassa akustiikasta ja meluntorjunnasta sekä esteettömyydestä.
- Yhteensä rakennetun ympäristön sanastotyössä on laadittu tai päivitetty määritelmiä 510 käsitteelle.