Natura 2000 -verkosto turvaa monimuotoisuutta

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto.

Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.

EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä.

Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle.

Suomen Natura-alueet

Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan alueita on 1866, joista 87 Ahvenenmaalla. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu Suomi boreaaliseen.

Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1721. Ne kattavat noin 4,8 miljoonaa hehtaaria eli noin 12,4 % Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 470, ja niiden pinta-ala on 3,19 miljoonaa hehtaaria eli noin 8,2 % maan kokonaispinta-alasta. SAC- ja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä.

SAC-alueet Manner-Suomen osalta on muodostettu 24.3.2015 annetulla ympäristöministeriön asetuksella, joka tuli voimaan 17.4.2015 (354/2015).

Valtioneuvosto on lisäksi 5.12.2018 päättänyt ehdottaa EU:n komissiolle luontodirektiivin mukaisten alueiden laajentamista kolmella alueella; FI0100006 Tulliniemen linnustonsuojelualue, FI0200090 Saaristomeri ja FI1400030 Södra Sandbäck. Laajennusten yhteispinta-ala on noin 113 500 hehtaaria. Niiden toteutumisen jälkeen Suomen Natura 2000 -verkoston yhteispinta-ala on noin 5,07 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 13 % Suomen kokonaispinta-alasta.

Alueiden rajaukset ovat saatavilla Avoimet ympäristötietojärjestelmät -sivun kautta.

Natura 2000 -verkoston rahoitus

EU:n yhteisörahoitus Natura 2000 verkoston erityissuojelualueille perustuu luontodirektiivin 8 artiklan säännöksiin. Jäsenmaat toimittavat komissiolle arvionsa yhteisön yhteisrahoituksen tarpeesta. Jäsenmaat laativat priorisoidun rahoituksen puiteohjelman (Prioritized Action Framework, PAF), joka luo perusteet sille, miten yhteisörahoitusta suunnataan Natura 2000- alueiden ja niihin kytkeytyvien alueiden suojelun toimeenpanoon. 

Natura-alueen toteutus ja arviointi

Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on suojeltava siten, että lain säätämät suojelutavoitteet toteutuvat. Alueesta riippuen tämä tapahtuu esimerkiksi luonnonsuojelulain, erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain tai metsälain mukaan.

Jos Natura-alueen tavanomaista maankäyttöä joudutaan voimakkaasti rajoittamaan, suojellaan alue luonnonsuojelulailla. Siinä säädetään myös maanomistajalle maksettavista korvauksista.

Vaikutukset arvioidaan ennalta

Natura-alueilla tai niiden lähistöllä toteutettavien hankkeiden tai suunnitelmien vaikutukset arvioidaan, jollei ole varmaa, että ne eivät heikennä suojelutavoitteita. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset arvioidaan. Hankkeet voidaan hyväksyä vain silloin, kun arvioinnin avulla on ennalta varmistettu, ettei niistä aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojelutavoitteille. Valtioneuvosto voi myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Silloin on toteutettava korvaavia toimenpiteitä verkoston yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

Vaikutusten arviointi Natura-alueilla

Natura-alueen luonnonarvoihin todennäköisesti merkittävästi vaikuttavista hankkeista ja suunnitelmista on tehtävä ns. Natura-arviointi tai ne voidaan arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Arviointi on tehtävä, ellei ole objektiivisin perustein poissuljettua, että hankkeet vaikuttaisivat merkittävästi alueen suojelutavoitteisiin.

Arvioinnin tekemisestä huolehtii hankkeen tai suunnitelman toteuttaja. Luvan myöntävä tai suunnitelman hyväksyvä viranomainen katsoo, että arviointi tehdään. Sen on myös pyydettävä lausunto arvioinnista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos hankkeen toteuttaa ELY-keskus, ympäristöministeriö päättää, mikä toinen ELY-keskus antaa lausunnon. Lausunto on annettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeelle eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on Natura 2000 -verkostossa. Ne voidaan hyväksyä vain, kun ei ole mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaisten vaikutusten aiheutumatta jäämisestä.

Valtioneuvosto voi myöntää poikkeusluvan

Valtioneuvosto voi myöntää luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle luvan, jos hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.

Jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I mainittu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II mainittu ensisijaisesti suojeltava laji, valtioneuvoston lupa vaatii lisäksi, että hankkeella on pakottava syy ihmisen terveyden, yleisen turvallisuuden tai ympäristölle muualla koituvien erittäin merkittävien suotuisten vaikutusten kannalta tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta. Viimeksi mainitussa tapauksessa asiasta on hankittava komission lausunto.

Natura -arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain pykälissä 65 ja 66 sekä luontodirektiivin 6. artiklassa.

Euroopan komissio on päivittänyt vuonna 2018 tulkintaohjeen "Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säädökset".

Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön suunnittelu

Natura 2000 -alueilla on toteutettava niiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien ja lajien ekologisia vaatimuksia vastaavia suojelutoimenpiteitä ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia tai laaja-alaisempia kehittämissuunnitelmia.

Suomessa Natura 2000 -verkoston suunnittelutarpeita arvioidaan noin kymmenen vuoden välein ns. Natura 2000 -yleissuunnitelmissa. Yleissuunnitelmien tehtävänä on priorisoida ja kohdentaa tarkempaa aluekohtaista suunnittelua tärkeimpiin ja kiireellisimpiin kohteisiin muun muassa keskeisten suojeluarvojen, luontotyyppien, lajien merkittävyyden, hoito- tai ennallistamistarpeiden sekä alueisiin kohdistuvien uhkien ja paineiden mukaan.

Tarvittavat suunnitelmat voivat olla koko Natura 2000 -alueen kattavia hoito- ja käyttösuunnitelmia, joilla pääsääntöisesti tarkoitetaan valtion luonnonsuojelualueille tai erämaa-alueille laadittavia laissa mainittuja suunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelmia voi olla tarpeen tarkentaa esim. ennallistamiseen, luonnonhoitoon, lajien suojelun toimenpiteisiin tai suojelualueen käytönohjaukseen liittyvillä toimenpidesuunnitelmilla. Monilla Natura 2000 -alueilla toimenpidesuunnitelma voi olla jo yksinään riittävä suunnitteluväline.

Muita aluekohtaisia suunnitelmia voivat olla esim. Natura 2000 -alueen suojelutavoitteet huomioon ottava metsäsuunnitelma, lintuvesien, luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen kunnostussuunnitelma, yksityistä luonnonsuojelualuetta koskeva suunnitelma tai mikä tahansa Natura 2000 -alueen suojeluperusteiden turvaamiseen tai niiden tilan parantamiseen tähtäävä suunnitelma.

Laaja-alaiset kehittämissuunnitelmat voivat koskea etenkin Natura 2000 -alueita, joiden suojelu toteutetaan kokonaan tai suurelta osin muilla kuin luonnonsuojelulain mukaisilla toimenpiteillä. Ne voivat olla esim. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisia kaavoja, metsänkäyttöä tai vesienhoitoa koskevia suunnitelmia.

Yleissuunnitelmat päivitettiin 2016–2017

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa päivittäneet toimialueidensa Natura 2000 -verkoston yleissuunnitelmat. Päivitykset valmistuivat maaliskuussa 2017. Niissä esitetään ELY-keskusten toimialueittain Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelun tilaa ja kattavuutta sekä tarkempien aluekohtaisten suunnitelmien tarvetta ja kiireellisyyttä.

Yksittäisten Natura 2000 -alueiden yksityiskohtien sijaan yleissuunnitelmissa tarkastellaan verkostoa kokonaisuutena. Ne ovat tarkempaa suunnittelua priorisoivia ja kohdentavia asiakirjoja, joiden on tarkoitus olla luonnonsuojeluviranomaisten tukena vuosittaisia työsuunnitelmia laadittaessa ja hankkeita valmisteltaessa.

Hoidon ja käytön suunnittelun kattavuus on hyvä

Yleissuunnitelmien (2016 tilanne) mukaan noin 5 miljoonan hehtaarin Natura-verkoston pinta-alasta noin 58 %:lla on ajantasaiset ja kattavat suunnitelmat. Noin 7 %:lla ei ole suunnittelun tarvetta, sillä luonnontilan säilyttäminen on niillä riittävä suojelutoimenpide. Noin 25 % verkoston pinta-alasta vaatii uusia suunnitelmia tai vanhojen merkittävää täydentämistä . Vähäisiä tarkistuksia on tarpeen tehdä noin 10 %:lla alueista.

Natura 2000 -alueiden lukumäärän (1778 kpl) mukaan tarkasteltuna tilanne poikkeaa yllä esitetystä. Suunnittelu ei ole tarpeen noin 37 %:lla alueista, kun taas suunnitelmat ovat kattavia ja ajantasaisia noin 23 %:lla alueista. Uusia tai uusittavia suunnittelukohteita on 31 % alueista ja pieniä tarkistuksia on tarpeen tehdä noin 9 %:lla alueista.

Natura-alueiden tilan arviointi (NATA)

Natura 2000 -verkoston kaikkien alueiden tilaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ns. NATA-arvioinneissa. Niissä määritetään aluekohtaiset luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot ja niiden tila sekä arvoihin kohdistuvat uhkatekijät. Näiden perusteella määritellään arvojen tavoitetilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan aluekohtaisesti luontotyyppien ja lajien tilaa sekä tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ne vastaavat sisällöltään pienimuotoista hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

NATA-arvioinnit laaditaan Metsähallituksen Luontopalvelujen ja ELY-keskusten toimesta. Lukumäärällisesti noin 67 % alueista on tehty NATA-arvioinnit, ja ne kattavat verkoston pinta-alasta noin 85 % (tilanne 2018). Lopuille alueista arvioinnit laaditaan lähivuosina.

Natura-verkoston ja sen tietojen täydentäminen

Valtioneuvosto päätti 5.12.2018 Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen ja ilmoituksen täydentämisestä ja Natura 2000 -alueiden tietojen tarkistuksista.

Valtioneuvosto päätti:

ehdottaa Euroopan unionin komissiolle seuraavien luontodirektiivin mukaisten Natura 2000 -alueiden laajentamista: Saaristomeren alue Kemiönsaaren kunnassa ja Paraisten kaupungissa, Tulliniemen linnustonsuojelualue Hangon kaupungissa sekä Södra Sandbäckin alue Kustavin kunnassa, ja

ilmoittaa Euroopan unionin komissiolle edellä mainitut laajennettavaksi ehdotetut alueet Tulliniemen linnustonsuojelualue ja Saaristomeri sekä uudet alueet Siuntionjoki Siuntion kunnassa ja Matalajärvi Espoon kaupungissa lintudirektiivin mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi; sekä

tarkistaa Suomen Natura 2000 -alueiden luonnontieteellisiä tietoja.

Luontodirektiivin mukaiset laajennettavat alueet

Tulliniemen linnustonsuojelualue, FI0100006

Saaristomeri, FI0200090

Södra Sandbäck, FI1400030

Lintudirektiivin mukaiset laajennettavat ja uudet alueet

Tulliniemen linnustonsuojelualue, FI0100006 (sama alue kuin luontodirektiivin mukaisessa laajennuksessa)

Saaristomeri, FI0200164 (sama alue kuin FI0200090 luontodirektiivin mukaisessa laajennuksessa)

Siuntionjoki, FI0100084

Matalajärvi, FI0100092

Natura 2000 -verkoston tietojen tarkistaminen

Tietojen tarkistamisessa on kysymys Natura 2000 -alueiden tietojen ajantasaistamisesta vastaamaan alueilta kertynyttä uutta tietoa ja niillä tapahtunutta kehitystä. Vastaavia tietojen päivittämistä koskevia päätöksiä tehdään myöhemmin säännöllisin välein.

Lisätietoa

Lisätietoja

Leila Suvantola, lainsäädäntöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250433