Mitä on vihreä siirtymä?

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.

Yrityksissä, teollisuudessa tai vaikkapa kunnassa vihreä siirtymä voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vetyteknologiaan, ja erilaisten uusien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa. Eri toimialojen laatimat vähähiilitiekartat ja kestävyysstrategiat ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Arjessamme vihreä siirtymä tarkoittaa esimerkiksi fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista ja sähköautoon vaihtamista – ja yhteiskunnan tasolla näihin erilaisia kannusteita ja tukia ja siirtymää tukevaa lainsäädäntöä. Vihreä siirtymä on myös ajatusmalliemme ja kulutustottumustemme kyseenalaistamista: voisimmeko käyttää esimerkiksi vähemmän sähköä (kuluttavia laitteita)? Olisimmeko valmiit maksamaan lähellä valmistetuista ja vähän päästöjä tuottavista tuotteista enemmän?

Miksi vihreää siirtymää tarvitaan?

Vihreä siirtymä on välttämätön, sillä tällä hetkellä kulutamme liikaa luonnonvaroja – niin fossiilisia kuin uusiutuvia. Tämä on johtanut ilmasto- ja luontokriisin pahenemiseen. Siksi tarvitaan kaiken kattava muutos siihen, miten luonnonvaroja käytämme.

Haasteena on rajata kulutus planeetan kantokyvyn mukaan ja silti pitää talouden rattaat liikkeessä. Irtautuminen fossiilista polttoaineista kääntää ilmasto- ja ympäristöhaasteen mahdollisuudeksi: vihreä siirtymä on parhaimmillaan uuden kasvun veturi ja kestävän talouden ja elinkeinotoiminnan pohja. Kun tarjolla on kattavammin siirtymää tukevia tuotteita ja palveluita, tuetaan myös loppukäyttäjien mahdollisuutta pienentää omaa päästötaakkaansa. 

Miten ympäristö­ministeriö johtaa siirtymää?

Ympäristöministeriö johtaa vihreää siirtymää tukemalla sitä erilaisin avustuksin, kehittämällä lainsäädäntöä ja ohjausta sekä arvioimalla ja luomalla kriteereitä uusille hankkeille. Yhdessä muiden ministeriöiden ja toimijoiden kanssa pidämme huolta siitä, että siirtymän mukaisten toimien toteuttajilla on näkymä vakaaseen sääntely-ympäristöön sekä rahallisia ja tiedollisia kannusteita toteuttaa uudistuksia ja investointeja. Vihreän siirtymän mukaiseen yhteiskuntaan tarvittavia toimintatapoja ja sääntelyä valmistellaan kansallisesti, EU-tasolla ja maailmanlaajuisestikin.

Vihreää siirtymää vauhditetaan lupakäsittelyn etusija­menettelyllä 2023—2026

Vihreän siirtymän kannalta tärkeille investointihankkeille annetaan väliaikainen etusija aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028. Keskeinen tavoite on edistää vihreän siirtymän eräitä investointeja nopeuttamalla niitä koskevien lupahakemusten käsittelyä aluehallintovirastoissa ja niitä koskevien valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa.

Aluehallintovirastot antavat lupakäsittelyssä etusijan sellaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden tietyille hankkeille, jotka ottavat huomioon ei merkittävää haittaa –periaatteen.

Ei merkittävää haittaa -periaate

Vihreän siirtymän ytimessä on myös se, että silloin kun esimerkiksi päästöjä vähennetään, ei samalla aiheuteta haittaa toisille ympäristötavoitteille. Tätä kuvaa EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-sääntelyyn kirjattu Do no significant harm (DNSH) -periaate. Suomessa periaate on käytössä Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) investointien ja uudistusten valmistelussa sekä niiden toimeenpanossa ja seurannassa. Lisäksi kansallisessa lainsäädännössä hyödynnetään ei merkittävää haittaa -periaatetta vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. 

Suomessa on myös käynnissä Euroopan ensimmäinen DNSH (in Finland) -hanke, jonka Euroopan komissio on rahoittanut. Hankkeen tarkoituksena on tukea vihreän siirtymän vauhdittamista investointi- ja lainsäädäntöanalyysin sekä ohjeistuksella ja koulutuksella siellä, missä DNSH-periaate on jo käytössä tai voisi olla avuksi. 

Usein kysyttyä EU-taksonomiasta

Lisätietoja

Emma Terämä, johtava asiantuntija 
ympäristöministeriö, Konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto, Talous ja rahoitus 0295250255