Mitä on vihreä siirtymä?

Vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Puhdas energiasiirtymä on tiivis osa vihreää siirtymää. Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden korvaaminen puhtailla energiaratkaisuilla on keskeinen tavoite siirtymässä.

Miksi vihreää siirtymää tarvitaan?

Vihreä siirtymä on välttämätön, sillä talouskasvumme perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen ja on kestämättömällä pohjalla. Köyhtyvän luonnon ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja seuraukset taloudelle ovat valtavat. Vihreän siirtymän avulla voimme vähentää nopeammin päästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta, sekä säilyttää ja parantaa ympäristön tilaa.

Vihreä siirtymä on Suomen talouden etu. Se parantaa kilpailukykyämme ja rakentaa hyvinvointiamme planeetan rajoissa. Vihreästä siirtymästä voidaan tehdä taloutemme uusi veturi, sillä vähäpäästöisille ja luontoa vahvistaville ratkaisuille on kysyntää ympäri maailmaa. Se, miten onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen sekä pysäyttämään luontokadon, vaikuttaa ratkaisevasti Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ympäristön tilaan. Vihreä siirtymä vahvistaa myös kokonaisturvallisuutta. Esimerkiksi irtautumalla ulkomaisista fossiilisista polttoaineista ja lisäämällä kansallista uusiutuvaa energiantuotantoa parannamme huoltovarmuutta.

Vihreä siirtymä ja ympäristö­ministeriö

Ympäristöministeriö luo vihreälle siirtymälle edellytyksiä lainsäädännöllä, vaikuttamistyöllä ja suuntaamalla rahoitusta sen tueksi. Vihreän siirtymän mukaiseen yhteiskuntaan tarvittavia toimintatapoja ja sääntelyä valmistellaan kansallisesti, EU-tasolla ja maailmanlaajuisesti.

Suomessa sujuvoitamme ympäristöön liittyviä lupamenettelyjä, jotta vihreän siirtymän hankkeet etenisivät joutuisasti ympäristön reunaehdot huomioiden. Valtiovarainministeriön johdolla uudistamme myös valtion aluehallintoa. Tulevassa lupa- ja valvontavirastossa keskeisten ympäristöön liittyvien lupien haku tapahtuu keskitetysti yhden luukun periaatteella. Ympäristöministeriön yhden luukun lainsäädäntöhankkeessa edistämme yhden luukun palvelua ympäristöasioissa. Lainsäädäntöhankkeen lisäksi on meneillään monia muita toimia lupakäytäntöjen sujuvoittamiseksi.

• Yhden luukun palvelut ja sujuva lupamenettely

Ympäristöministeriö on vauhdittanut vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemusten käsittelyä myös antamalla niille väliaikainen etusija aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028. Aluehallintovirastot antavat lupakäsittelyssä etusijan sellaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden hankkeille, jotka ottavat huomioon ei merkittävää haittaa (DNSH) -periaatteen.

Ympäristöministeriö ohjaa ja tukee suunnitelmamallista alueidenkäyttöä ja tätä kautta muun muassa aurinkovoimaloiden ja tuulivoimaloiden kestävää sijoittamista.

• Tuulivoimarakentaminen
• Aurinkovoimarakentaminen

Kehitämme hiili- ja luonnonarvomarkkinoita, kuten metsien monimuotoisuuden vapaaehtoista suojelua, hiilensitomista ja vesien suojelua. Markkinoiden kehittämisen taustalla on luonnonsuojelulain vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, joka astui voimaan vuonna 2023. Kehitämme myös menetelmiä, joilla yritykset, yhteisöt ja kansalaiset voivat laskea sekä hiilijalanjälkeä-, että hiilikädenjälkeä.

Ympäristöministeriö edistää vihreän siirtymän tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja avustaa hankkeita. Ohjaamme esimerkiksi laajaa EU-rahoitteista puhtaan energiajärjestelmän siirtymä –hanketta (REPower-CEST), jota Suomen ympäristökeskus Syke koordinoi. Laadimme vihreää siirtymää edistäville hankkeille ja rahoitukselle kriteerejä ja tuemme niiden soveltamisessa.

• Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Vauhditamme kiertotaloutta. Kiertotalouden green deal -sitoumuksen avulla sitoutamme mukaan lähteviä toimijoita vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä asettamaan vaikuttavia tavoitteita ja tekemään toimia, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. 

• Kiertotalouden green deal

Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Energiatehokkuudella on siis suora yhteys ilmastoa lämmittäviin hiilidioksidipäästöihin. Pyrimme eri keinoin parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, pienentää energiakulutusta ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Jotta vihreä siirtymä voi olla oikeudenmukainen ja hyväksyttävä, on kiinnitettävä huomiota erityisesti osallisuuteen, rahoitukseen, yhteistyöhön sekä tiedon hyödyntämiseen. Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen valmisteluun päätöksenteon eri vaiheissa on tärkeää.

Ei merkittävää haittaa -periaate

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-sääntely luo kriteeristön sille, millainen liiketoiminta on ympäristön ja luonnon kannalta kestävää. Taksonomialla ohjataan rahoitusta kestäviin kohteisiin ja edistetään siten vihreää siirtymää ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista.  

Taksonomiaan sisältyy ”do no significant harm” eli DNSH-periaate. Se tarkoittaa, että esimerkiksi päästöjä vähennettäessä ei samalla aiheuteta haittaa toisille ympäristötavoitteille. Suomessa periaate on käytössä Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) investointien ja uudistusten valmistelussa sekä niiden toimeenpanossa ja seurannassa. Periaate on myös osa eräiden vihreän siirtymän hankkeiden lupamenettelyjen etusijasääntelyä.