Työryhmän loppuraportti
Vihreä siirtymä vaatii mittavaa rahoitusta – ja luo merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin pitää tehdä mittavat investoinnit vihreään siirtymään, jotta Suomi pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta, pysäyttämään luontokadon ja siirtymään kiertotalouteen. Geopoliittisen tilanteen muutos on nopeuttanut tarvetta irtautua fossiilitaloudesta, arvioi vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä loppuraportissaan.

Työryhmän mukaan vihreä siirtymä merkitsee järjestelmätason muutosta läpi koko yhteiskunnan ja talouden rakenteiden. Vihreä siirtymä lisää kysyntää kestäville ratkaisuille ympäri maailman, mikä luo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomi voi parhaiten hyötyä siirtymästä, kun se tekee pitkäjänteistä politiikkaa ja luo ennustettavan investointiympäristön.

Investointeja tarvitaan hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi

Vihreä siirtymä vaatii tulevina vuosina merkittäviä investointeja yrityksissä, kotitalouksissa ja julkisella sektorilla. Kun siirtymä etenee, Suomen on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja kilpailukyvystä.

Työryhmän mukaan vihreän siirtymän investointeja pitää tehdä sellaista tahtia, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuus- ja ympäristötavoitteensa. Samalla Suomi voi olla edelläkävijä, jonka kestävistä ratkaisuista hyötyy myös muu maailma.

Työryhmä ei ole arvioinut, kuinka paljon vihreä siirtymä vaatii investointeja Suomessa. Aiempien arvioiden perusteella tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020–2050. Kattavimman ja samalla korkeimman arvion on esittänyt konsulttiyhtiö Boston Consulting Group, jonka mukaan Suomen pitäisi tehdä 242 miljardin investoinnit saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.

Kokonaiskuva vihreän siirtymän investointitarpeista on kuitenkin puutteellinen, koska vielä ei tiedetä, kuinka paljon tarvitaan investointeja esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen.

Valtaosa rahoituksesta yksityiseltä sektorilta

Vihreä siirtymän rahoitus tarvitsee toimivia ja vakaita rahoitusmarkkinoita, työryhmä painottaa. Valtaosan rahoituksesta hoitaa yksityinen sektori, mutta julkisen sektorin on luotava puitteet ja kannusteet. Lisäksi pitää edistää yksityisten investointien ohjautumista kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti. Julkisten rahoittajien täytyy sisällyttää välineisiinsä ja niiden ohjaukseen johdonmukaisesti vihreän siirtymän tavoitteet.

Työryhmän mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaista kehittämisotetta, jotta vihreän siirtymän vaatimat muutokset saadaan tehtyä talouteen ja yhteiskuntaan. Tämä vaatii panostamista osaamiseen, tutkimukseen sekä toimijoiden yhteisyöhön ja tiedonvaihtoon.

Onnistumisessa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Siksi työryhmä muistuttaa, että Suomen tulee aktiivisesti toimia kansainvälisillä foorumeilla.

Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministereille

Työryhmä luovutti perjantaina 9. joulukuuta loppuraporttinsa valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan raportti antaa laajan kokonaiskuvan vihreän siirtymän haasteista ja mahdollisuuksista.

”Siirtymä vaatii pitkäjännitteistä työtä, jossa Suomi voi olla menestyvä suunnannäyttäjä. Siirtymä puhtaaseen teknologiaan auttaa paitsi saavuttamaan ilmastotavoitteemme myös vähentämään riippuvuuttamme Venäjästä. Meidän on tunnistettava siirtymän edellyttämät rahoitustarpeet ja vaikutukset julkiseen talouteen. Suurimman panostuksen täytyy löytyä yksityiseltä sektorilta. Raportin suositukset antavat hyvän pohjan jatkotyölle”, Saarikko sanoo.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo pitää tärkeänä, että vihreää siirtymää käsitellään raportissa laajana ilmiönä.

Raportissa tunnistetaan se, miten tärkeää luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on kestävälle taloudelle. Horisontaalisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen tarvitaan kaikkien rahoittajien panosta. Siksi työryhmän suositukset esimerkiksi julkisten rahoitusvälineiden johdonmukaisesta kehittämisestä ja ohjaamisesta on välttämätöntä panna toimeen”, Ohisalo sanoo.

Elinkeinoministeri Lintilä pitää vihreää siirtymää merkittävänä mahdollisuutena suomalaisille yrityksille.

”Siirtymä luo maailmanlaajuista kysyntää kestäville tuotteille ja ratkaisuille. Kestävän rahoituksen kriteerien tulee olla selkeitä ja helposti sovellettavia, jotta hallinnollinen taakka ei estä pienten hankkeiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyötymistä tästä rahoituksesta” Lintilä sanoo.

Työryhmän asettivat viime tammikuussa valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ryhmässä oli edustettuina asiantuntijoita monipuolisesti julkiselta ja yksityiseltä sektorilta.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Pekka Morén, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30290, pekka.moren(at)vm.fi

Teollisuusneuvos Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 60140, antti.valle(at)gov.fi

Johtava asiantuntija Eeva Alho, ympäristöministeriö, puh. 02952 50011, eeva.alho(at)gov.fi