Pälkäneellä hoidettiin arvokasta jalopuumetsää, lehmuslehtoa. Lehmuslehdon hoidon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa vuonna 2022.

Lehdot ovat metsistä monimuotoisimpia elinympäristöjä, joista suurin osa on rehevän maaperänsä takia metsätalouskäytössä. Helmi-ohjelmassa metsäisten elinympäristöjen hoidossa on priorisoitu lehtoja, joita uhkaa metsätalouskäytön myötä kuusettuminen. Lehtojen osuus on Suomen metsäpinta-alasta vain reilu prosentti, josta suojeltua pinta-alaa on noin kolme prosenttia. 

Pälkäneellä sijaitsevassa 2,6 hehtaarin suuruisessa lehmuslehdossa on runsaslukuinen ja poikkeuksellisen järeä metsälehmuspuusto sekä monipuolinen lehtokasvillisuus. Lehmuslehto kuuluu Pirkanmaan hienoimpiin lehmusmetsiin ja se luokitellaan uhanalaiseksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kyseinen lehmuslehto on myös luonnonsuojelulain mukainen jalopuumetsikkö.

Suojelualueet voivat heikentyä ilman tehokasta hoitoa – monet lehmuslehdot ovat liian kuusettuneita

Pälkäneen lehmuslehdon hoidossa varmistettiin lehmusten uusiutuminen ja turvattiin niiden kasvuolosuhteet. Lehmuslehdon hoito suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajan kanssa.

Lehmuslehtoa hoidettiin ehkäisemällä kuusettumista eli vähentämällä kuusia. Kaikki korkeintaan neljä metriset ja tätä pienemmät alikasvoskuuset raivattiin, ja hieman isompia kuusia harvennettiin. Lehmuksille ja muulle lehtipuustolle tehtiin kasvutilaa harventamalla kuusia erityisesti niiden läheisyydestä. Kuusia harvennettin myös muualta. 

Kuusen neulaset myös happamoittavat maaperää ja siten heikentävät lehtokasvien elinoloja. Kuusien poistaminen lisäsi valon määrää ja kasvutilaa kenttä- ja pensakerrokseen lehtolajistolle sekä lehmusten- ja muiden lehtipuiden taimille. Kuusien vähentäminen paransi elinolosuhteita kenttäkerroksen lehtokasveille kuten valkovuokolle ja lehtokuusamalle. 

”Kuusi on tehokas leviämään ja tekee maaperästä ajan saatossa muille kasvilajeille elinkelvottoman varjostamalla ja happamoittamalla maaperää neulaskarikkeellaan. Lehdoissa saa toki jatkossakin kasvaa kuusia, mutta ei jalopuiden kasvumahdollisuuksia liiaksi rajoittavasti. Monipuolinen puulajisto tunnetusti ylläpitää monipuolista eliölajistoa, ja etenkin vanhoilla kuusilla elää niille erikoistunutta arvokasta lajistoa”, kertoo lehmuslehdon hoidon suunnitellut ylitarkastaja Anni Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hellävaraiset ja tehokkaat toimet käyttöön lehmuslehdon hoidossa 

Lehmuslehdon kuusettumisen ehkäisyssä hyödynnettiin hevostyövoimaa. Hevoskärryt ovat leveätelaista metsäkonetta kevyempi ja sirompi vaihtoehto. Maaperä rikkoutui mahdollisimman vähän ja muu luonto ei vahingoittunut. Hevosvoimalla työt voitiin toteuttaa jo syksyllä, lintujen pesimäajan jälkeen. Kuusettumista pystyttiin ehkäisemään tehokkaasti, kun pienimpiäkin kuusen taimia saatiin raivattua jo ennen lumipeitettä. 

”Luonnonsuojelualueella toimiessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Painavan ja leveätelaisen metsäkoneen kanssa olisi täytynyt odotella maaperää suojaavaa paksua lumipeitettä tai routaa, jolloin myös kuusentaimet olisivat jääneet lumen alle. Näin hevostyönä syksyllä kuusettumista pystyttiin ehkäisemään hyvinkin tehokkaasti”, kertoo Mäkelä.

Alueelta kaadetut kuuset kerättiin kärryjen kyytiin, ja vetohevoset Pokas ja Pläsi vetivät kärryn kevyesti pois metsästä. Hevosia käytettiin jalopuumetsikön hoidossa myös kymmenen vuotta sitten, kun aluetta edellisen kerran hoidettiin.

Helmi-elinympäristöohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta

Lehmuslehdon hoito toteutettiin osana Helmi-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Helmi-ohjelmalla voidaan hoitaa myös ennestään suojelemattomia kohteita.

”Jalopuumetsiköitä on Suomessa noin tuhat hehtaaria, joista merkittävä osa sijaitsee suojelualueilla. Jalopuumetsien hoito on tärkeää, jotta ne säilyttävät niille ominaisen lehtipuuvaltaisen luonteensa ja monipuolisen kasvilajistonsa”, Mäkelä toteaa.

Pirkanmaan ELY-keskus on osana Helmi-elinympäristöohjelmaa inventoinut ja hoidattanut heikentyneitä metsäisiä elinympäristöjä nyt kolmatta vuotta. ELY-keskus on keskittynyt erityisesti yksityisten luonnonsuojelualueiden kohteisiin. Monia suojeltuja luontotyyppejä on hoidettu Lehtometsien havinaa- ja Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeissa kattavasti. 

• Lue lisää Pälkäneen lehmuslehdon hoidosta
• Pirkanmaalla Luopioisissa hoidettiin suojeltua jalopuumetsikköä hevostyövoimin
• Helmi-ohjelma

Lisätietoja

Anni Mäkelä
Ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus, Luontoyksikkö
[email protected]
p. 0295 036 174