Ympäristöministeriöltä rahaa lantahankkeille – ravinteet kiertoon, ei Itämereen
Ympäristöministeriö rahoittaa noin 1,3 miljoonalla eurolla kuutta lantaan liittyvää hanketta, joiden avulla tehostetaan ravinteiden kierrättämistä ja vähennetään Saaristomeren kuormitusta.
Valituilla hankkeilla pyritään konkreettisiin päästövähennyksiin. Niissä muun muassa kehitetään lannan käsittelymenetelmiä ja hyödyntämistä biokaasun tuottamisessa. Esimerkiksi Parikkalan kunta tekee esiselvityksen lantaan perustuvan biokaasulaitoksen perustamisesta ja lämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkossa.
Lisäksi hankkeissa edistetään maanviljelijöiden mahdollisuuksia hyödyntää lantaa sekä kehitetään kilpailukykyisiä lantaan perustuvia epäorgaanisia lannoitteita vaihtoehdoksi nykyisille mineraalilannoitteille.
Yhteensä 38 kehittämishanketta haki rahoitusta ympäristöministeriö ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hankehakuja on ollut jo kolme. Ohjelman tavoitteena on, että ravinteita vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön ja edelleen Itämereen.
Lannan ravinteet paremmin hyödyksi
Maailman fosforivarojen ehtyminen luo paineita orgaanisten lannoitteiden, kuten lannan enenevälle käytölle lannoitteena. Vesistöjen rehevöityminen edellyttää lannoitteiden hyötykäyttöä säästeliäästi siten, että valumia vesistöihin minimoidaan.
Peltojen fosforitila ja lannan sisältämä fosforimäärä ovat esimerkiksi Varsinais-Suomessa sen suuruiset, että alueella syntyvä lanta riittäisi yksinään peltojen ravinnetilan ylläpitämiseen kasvien tarpeet tyydyttävällä tasolla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan nykyinen lantamäärä riittäisi kattamaan koko maan peltojen fosforitarpeen seuraavien parin kymmenen vuoden ajan, jos lannan sisältämä fosfori pystyttäisiin hyödyntämään optimaalisesti.
Suomessa maatilojen lukumäärän odotetaan vähenevän mutta tilojen keskikoko kasvaa. Myös kotieläintuotanto keskittyy edelleen alueellisesti yksiköiden määrän vähetessä ja koon kasvaessa. Paikoin lantaa syntyy yli tilan oman lannoitustarpeen. Tämä kasvattaa kuormitusriskiä, ellei kehitetä menetelmiä lannan ravinteiden hyötykäytön lisäämiseksi kasvinviljelytiloilla. Samalla lannan kuljetusmatkat pitenevät, joten on tärkeätä prosessoida lantaa muotoon, jossa ravinteet on helpompi kuljettaa ja käyttää.
- Rahoitettavat hankkeet, 3. kierros (pdf)
- Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen, ympäristöministeriö, p. 02952 50237, [email protected]
Ympäristöneuvos Tarja Haaranen, ympäristöministeriö, p. 02952 50071, [email protected]