YK:n biodiversiteettikokous Kanadassa selvittää luonnon monimuotoisuuden kohtaloa
Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tieteellis-tekninen kokous on parhaillaan koolla Kanadan Montrealissa. Kokouksessa käydään läpi miten sopimukselle asetetut tavoitteet ovat toteutumassa sopimuksen jäsenmaissa. Sopimuksen päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.
Tehtävä tarkastelu perustuu jäsenmaiden sopimukselle toimittamiin maaraportteihin. Suomen toukokuussa valmistunut maaraportti on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla (ym.fi, sivun lopussa). Kokouksessa käsitellään myös erityisesti merten ja rannikoiden suojelua ja ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin välisiä suhteita.
Tutkijoiden laatima maailmanlaajuinen arvio luonnon monimuotoisuuden tilasta (Global Biodiversity Outlook 4) julkaistaan lokakuussa sopimuksen 12. osapuolikokouksessa Etelä-Korean Pyeongchangissa. Kokouksessa esitettävä arvio on tärkeä päätöksentekijöille ja sopimuksen osapuolille esimerkiksi kun ne asettavat kansalliset luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävät toimenpiteensä tärkeysjärjestykseen.
Luonto köyhtyy edelleen, edistystäkin on tapahtunut
Uusimpien tietojen perusteella luonnon monimuotoisuuden tila on parantunut ilahduttavasti monissa maissa ja alueilla. Samalla kuitenkin muun muassa luonnonvarojen liikakäyttö, saasteet ja ilmastonmuutos rasittavat luonnon ekosysteemejä ja köyhdyttävät lajistoa ja elinympäristöjä. Alueelliset erot ovat erittäin suuret.
Edistystä on puolestaan tapahtunut esimerkiksi suojelualueiden ja ekosysteemien ennallistamisen osalta. Myös yleinen tietoisuus tilanteen vakavuudesta on lisääntynyt. Entistä paremmin ymmärretään myös se, että luonnon köyhtyminen asettaa uhkia erityisesti maailman köyhimmille ihmisille, mutta myös valtioiden talouksille ja liike-elämälle yleisesti.
”Meillä on useita ratkaisuja maapallon elämää ylläpitävien ekosysteemien tilan kohentamiseksi. Kustannustehokasta ja kestävää olisi hyödyntää erilaisia uusia luontoon pohjautuvia ratkaisumalleja (ns. nature-based solutions). Voisimme esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota luonnon ja lajiston ylläpitämien ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin. Mitä monimuotoisempi luonto sen parempi hiilensidonta ja puskuri ilmastonmuutosta vastaan, toteaa kokouksessa Suomea edustava Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.
Suomalaista osaamista luonnon ja terveyden suhteesta
Suomi tuo Kanadassa käynnissä olevassa kokouksessa esille kuinka Suomessa on koottu ensimmäistä kertaa monitieteistä käsitystä luonnon monimuotoisuuden ja siihen perustuvien ekosysteemipalvelujen suhteesta ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Hankkeen toinen vetäjä Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskuksesta uskoo luontoon perustuvilla ekosysteemipalveluilla olevan merkittäviä kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja sairauksia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Ne huomioimalla kansallisissa terveydenhoidon kustannuksissa olisi mahdollista säästää huomattavia summia. Säästöjen suuruudesta tarvitaan kuitenkin lisää perustutkimusta. Suomi haluaa olla mukana tämän uuden ja tärkeän teeman kehittämisessä.
Kohti tulevaa osapuolikokousta
Suomi pitää tärkeänä arktisten herkkien merialueiden ja niiden luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja syvänmeren luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Tärkeä kokouksessa käsiteltävä asia on mertensuojelualueverkoston kehittäminen. Kokouksessa tehdään esitys siitä, mitkä alueet täyttävät ekologisesti tai biologisesti herkkien merialueiden kriteerit (ns. EBSA-kriteerit, ecologically or biologically significant marine areas). Päätös esityksestä tehdään seuraavassa osapuolikokouksessa.
Kokouksessa keskustellaan myös mm. koralliriuttojen häviämisestä, merten happamoitumista ja roskaantumisesta sekä kalakantojen kestävästä käytöstä.
Suomi korostaa, että biodiversiteettisopimuksen tavoitteet ja eri prosessissa neuvoteltavat ilmastotavoitteet tulee saattaa sopusointuun keskenään. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat esillä nyt Kanadassa, ja keskustelua jatketaan myös lokauun osapuolikokouksessa.
Kanadan kokouksessa on Suomesta yhteensä seitsemän edustajaa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta sekä liikenne- ja viestintäministeriön alaisesta Trafista. Valtuuskuntaa johtaa neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. +358 (0)50 307 0806
Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 (0)40 039 4932