Media
Valikko

Vuodenvaihteen muutoksia ympäristöministeriön hallinnonalalla

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 20.12.2024 9.57
Tiedote

Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2025 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.

Rakentamislaki ja siihen tällä hallituskaudella tehdyt korjaukset voimaan

Rakentamislaki (751/2023) tulee voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan vuotta myöhemmin, 1. tammikuuta 2026. Rakentamislain myötä lupajärjestelmästä tulee yksinkertaisempi, kun rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lisäksi rakentamislaki yhtenäistää mm. rakentamisen suunnittelu- ja johtotehtävissä toimivien pätevyyksien toteamista (ns. pätevyysrekisteri). 

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2024 myös niin kutsutun rakentamislain korjaussarjan eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin. Korjaussarja muuttaa rakentamislakia siten, että hallinnollinen taakka kevenee ja byrokratia vähenee. Korjaussarja tuo rakentamislakiin muun muassa kolmen kuukauden määräajan rakentamislupahakemusten käsittelylle ja uutena välineenä puhtaan siirtymän sijoittamisluvan.

Viranomaisille tiedonsaantioikeuksia välttämättömiin salassa pidettäviin rakennetun ympäristön tietoihin

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annettuun lakiin (89 /2024) tulee vuodenvaihteessa muutoksia. Tietyille viranomaisille lisätään uusia tiedonsaantioikeuksia välttämättömiin salassa pidettäviin tietoihin. Uusilla tiedonsaantioikeuksilla varmistetaan, että rakennetun ympäristön tieto kulkee jatkossakin ilman keskeytyksiä valtion viranomaisten välillä turvallisesti, luotettavasti ja sujuvasti.

Asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelua sekä asumiseen tarkoitettujen tilojen vaatimuksia joustavoitetaan

Asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista tulee voimaan vuodenvaihteessa osana rakentamislakia ja korvaa samannimisen asetuksen vuodelta 2017. Asuin-, majoitus- ja työtila-asetus joustavoittaa asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan suunnittelua sekä asumiseen tarkoitettujen tilojen ominaisuuksia koskevia vaatimuksia. 

Tulorajat käyttöön valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uuden asukkaan valintaa että asunnon vaihtohakemuksia. Tulorajoja ei kuitenkaan sovelleta erityisryhmien asuntoihin. Tulorajoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008). 

Ympäristövahinkomaksujen kerääminen alkaa 

Laki ympäristövahinkorahastosta tulee voimaan ja ympäristövahinkorahaston toiminta alkaa 1.1.2025. Rahastosta maksetaan korvaus ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saada perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että vastuutahoa ei saada selvitettyä. Rahasto korvaa pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen ja öljynsuojarahaston. Ympäristövahinkorahaston korvausten maksamiseen tarkoitetut varat kerätään veronluonteisilla ympäristövahinkomaksuilla. Maksujen kantaminen alkaa vuonna 2025. 

Lisäksi tulevat voimaan laki ympäristövahinkorahastosta annetun lain 37 ja 38 §:n muuttamisesta sekä laki finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 15 kohdan kumoamisesta. Niillä täsmennetään ympäristövahinkorahastosta annetun lain öljysuojarahastoa ja ympäristövahinkovakuutusta koskevia siirtymäsäännöksiä. Lisäksi kumotaan viittaus lakkautettavaan ympäristövahinkovakuutusjärjestelmään finanssivalvonnasta annetusta laista.

Peltojen kipsikäsittelyä mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka

Valtioneuvoston asetus maatalousmaan kipsikäsittelyyn vuosina 2020–2025 myönnettävästä tuesta muuttuu. Muutoksen ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa.

Lupamenettelyjä sujuvoitetaan vesien tilaan vaikuttavissa hankkeissa

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettu laki, ympäristönsuojelulaki ja vesilaki muuttuvat niin, että vesienhoidon ympäristötavoitteesta eli hyvän tilan tavoitteesta voi hakea poikkeamista hankkeen tai toiminnan vuoksi. Muutoksilla halutaan sujuvoittaa lupamenettelyä ja lisätä sen selkeyttä ja ennakoitavuutta vesien tilaan vaikuttavissa hankkeissa. Lisäksi vesienhoidon ympäristötavoitteet lisättiin uudeksi luvan myöntämisen edellytykseksi ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa, mikä vastaa jo olemassa olevaa oikeustilaa.  

Kunnan jätehuoltovastuuta rajataan

Jätelain muutoksella rajataan kunnan vastuuta jätehuollosta siten, että asumista tarjoavien sote-toimipaikkojen ja laitosasumisen jätehuolto siirtyy kunnalta jätteen haltijan vastuulle. Jätelakiin lisätään myös EU:n akkuasetuksen edellyttämät säännökset akkujen ja paristojen markkinavalvontaviranomaisesta. Muutos on tarkoitus vahvistaa viikolla 52.

Kuntien velvoite laatia ilmastosuunnitelma poistuu

Ilmastolakiin ei jatkossa sisälly kuntia koskevia velvoitteita, eikä lakia sovelleta kunnan viranomaisiin. Kuntia koskeva velvoite kumotaan osana valtiontalouden sopeuttamista. Jatkossa suunnitelman teko perustuu vapaaehtoisuuteen, jota tukee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä päästötietopalvelu.

Lisätietoja

Johanna Korpi
Lainsäädäntöjohtaja
p. 029 525 0278
[email protected]