Rakentamislaki sekä siihen tehdyt korjaukset voimaan vuoden alusta
Rakentamislaki sekä niin kutsuttu rakentamislain korjaussarja eli Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaiset muutokset rakentamislakiin tulevat voimaan 1. tammikuuta 2025.
Eduskunta hyväksyi rakentamislain jo Marinin hallituskaudella. Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti rakentamislakiin tehtiin muutoksia, jotka keventävät hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa sekä selkeyttävät valitusoikeutta ja sujuvoittavat rakentamislupien käsittelyä uuden käsittelyaikatakuun kautta. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.
Rakentamislupahakemuksen käsittelylle määräaika
Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Suunnittelutehtävän vaativuudeltaan poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on kuitenkin ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa.
Uutena työkaluna puhtaan siirtymän sijoittamislupa
Lainsäädäntöön sisältyy uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän sijoittamislupa vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen.
Sijoittamislupa on osa rakentamislupaa, jonka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen sujuvoituvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan jatkossa rakentaa puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä niin haluaa. Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava tavalliseen tapaan ja “ei merkittävää haittaa” (DNSH) -periaatteen tulee toteutua.
Puhtaan siirtymän teollisuushanke voi olla esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottava laitos, sähköistämisen teollisuushanke, vedyn valmistaminen ja hyödyntäminen, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi sekä akkutehdas. Keskeistä on, ettei hanke tuota tai käytä fossiilisia polttoaineita.
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät kuitenkaan kuulu luvan piiriin, koska niitä koskevat yleiskaavat sisältyvät alueidenkäyttölakiin.
Lakiin on lisätty uutena myös aiemmin kokeilulain perusteella voimassa ollut mahdollisuus myöntää rakentamislupa ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista.
Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaan, ilmastoselvitys loppukatselmusta varten
Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Korjaussarja muuttaa voimaan tulevaa rakentamislakia niin, että rakennuksen hiilijalanjälkeä ei tarvitse laskea pientaloille, laajamittaisesti korjattaville rakennuksille eikä laajennuksille. Hiilijalanjälki lasketaan esimerkiksi kerrostaloille ja toimitilakiinteistöille.
Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan vasta loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Raja-arvoa annettaessa voidaan ottaa huomioon sellaiset erityistilanteet, joissa raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen ominaispiirteiden tai sijainnin vuoksi.
Materiaaliselosteen tilalle rakennustuoteluettelo
Materiaaliseloste korvataan pääpiirustustasoisella rakennustuoteluettelolla. Luettelon laatimisesta aiheutuvaa taakkaa vähentävät sisältöön tehtävien rajauksien lisäksi myös ilmastoselvityksen soveltamisalaan tehtävät supistukset. Rakennustuoteluettelo esitetään rakentamislupaa haettaessa, jos rakennukselle on laadittava esityksen mukaan ilmastoselvitys ja se päivitetään loppukatselmusta varten keskeisten rakennusaikaisten muutosten osalta.
Rakentamislupahakemuksen liitteille kevyemmät vaatimukset
Rakentamislupahakemuksen liitteeksi riittävät pääpiirustustasoiset suunnitelmat, pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Muita liitteitä on tarpeen esittää vain, jos rakennusvalvonta niitä perustellusta syystä pyytää.
Purkamisluvan edellytyksiä selkeytetty
Kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön vähintään kymmenen vuotta omistaman asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamista helpotetaan tilanteissa, joissa rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida enää käyttää. Kyse voi olla esimerkiksi vanhan, huonoon kuntoon päässeen koulurakennuksen purkamisesta.
Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu kumottu, valitusoikeuksiin täsmennyksiä
Kestävän rakentamisen sääntelystä rakentamisen eri osapuolille aiheutuvaa taakkaa kevennetään ja lupamenettelyä sujuvoitetaan. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu ei tule lainkaan voimaan. Hankkeeseen ryhtyvän vastuu säilyy siis ennallaan.
Museoviranomaisten valitusoikeutta rajataan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, mutta valitusoikeus säilyy edelleen laajempana kuin nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Edellinen hallitus muutti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) valitusoikeutta. Korjaussarja palauttaa valitusoikeuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaksi sääntelyksi. Maisematyöluvan valitusoikeutta rajataan tilanteissa, joissa toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa.
Lisätietoja
Kirsi Martinkauppi
hallitusneuvos
p. +358 295 250 177
[email protected]