Hyppää sisältöön
Media

Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja investointien lupamenettelyjä sujuvoittavat poikkeamismahdollisuudet lainsäädäntöön

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 10.10.2024 14.02
Tiedote

Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettua lakia, ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Lainsäädäntö koskee vesienhoidon ympäristötavoitteita ja sitä, milloin niistä voi poiketa hankkeen tai toiminnan vuoksi. Muutoksilla sujuvoitettaisiin lupamenettelyä ja lisättäisiin niiden selkeyttä ja ennakoitavuutta vesien tilaan vaikuttavissa hankkeissa.

Vesienhoidon tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi niin sanotussa Weser-tuomiossa (2015), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Tämän ennakkoratkaisun mukaan lupaa ei voida myöntää sellaiselle uudelle hankkeelle, joka heikentää vesistön tilaa tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Suomessa vesienhoidon ympäristötavoitteita ei ole säädetty sitoviksi kansallisessa lainsäädännössä. Vesien hyvän tilan tavoitteesta poikkeaminen hankkeen tai toiminnan vuoksi on ollut mahdollista vain, kun valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat kuuden vuoden välein. 

”Hallitus haluaa ottaa käyttöön vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot, jotta esimerkiksi vihreää siirtymää edistävien hankkeiden olisi mahdollista hakea ympäristötavoitteista poikkeamista ja käsittely olisi nykyistä jouhevampaa. Lisäksi saamme kansallisen lainsäädäntömme vastaamaan EU-sääntelyä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan vesien hyvän tilan tavoitteesta ja sitä tarkentavasta vesien tilan heikentämättömyyden vaatimuksesta säädettäisiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa. Vesienhoidon ympäristötavoitteet lisättäisiin uudeksi luvan myöntämisen edellytykseksi ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa, mikä vastaa jo olemassa olevaa oikeustilaa. 

Esityksen mukaan ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädettäisiin, että toiminnanharjoittaja voi hakea poikkeamista vesienhoidon ympäristötavoitteista, kun kyse on hankkeesta, jolla on vaikutuksia vesien tilaan tai joka aiheuttaa fyysisiä muutoksia vesimuodostumassa. Asia käsiteltäisiin ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisessa lupamenettelyssä Aluehallintovirastossa, 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastossa. Poikkeaminen voidaan myöntää tiettyjen edellytysten täyttyessä. 

Lisäksi vesienhoidon suunnittelussa tulisi nykyistä tehokkaammin tarkastella poikkeuksia, jotka koskevat mahdollisuuksia pidentää määräaikaa, johon mennessä vesimuodostuman hyvä tila tulee saavuttaa, tai alentaa vesimuodostuman tilatavoitetta.

Esityksellä toteutettaisiin myös hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan hallitus vastaa vesipuitedirektiivin tavoitteisiin kansallisella lainsäädännöllä ja vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot otetaan käyttöön. Esityksellä toimeenpantaisiin myös uusiutuvaa energiaa koskevaa RED III –direktiiviä. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Vesiä koskevan tiedonhallinnan kehittämiseen ehdotetaan 3 miljoonan euron kertaluontoista panostusta. Lupa- ja lausuntomenettelyn sujuvoittamiseksi luotettavien ja ajantasaisten tietojen tulisi olla laajasti sekä toiminnanharjoittajan, viranomaisten että kansalaisten saatavilla ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Tämä vähentäisi yritysten taloudellista taakkaa, parantaisi luvanhakijoiden yhdenvertaisuutta ja lisäisi tietoa vesien tilasta ja niiden kehittymisestä.

Lisätietoja:

Erja Werdi 
lainsäädäntöneuvos 
p. 0295 250 312
[email protected]