Näkökulma
Viisi näkökulmaa ilmastovuoteen 2024
Viisi asiantuntijaa vastasi kolmeen kysymykseen ilmastosta. Asiantuntijoiden näkökulmina olivat ilmastovuosi 2024, ilmastonmuutoksen yhteys terveyteen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja talouteen sekä kuntien ja alueiden rooli ilmastotyössä.
Tuoreen ilmastovuosikertomuksen mukaan puhdas energiasiirtymä etenee hyvää vauhtia muun muassa päästökaupan ansiosta. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin lisätoimia taakanjakosektorilla ja erityisesti maankäyttösektorilla, jonka päästöt kasvoivat edellisvuodesta.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä kommentoi ilmastovuotta 2024. THL:n johtava tutkija Jaana Halonen valottaa ilmastonmuutoksen ja ihmisten terveyden suhdetta. Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Tapio Tourula kertoo, miten ilmastonmuutos liittyy turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Soili Ingelin avaa kuntien ja alueiden merkitystä ilmastotyössä. Helsingin yliopiston ympäristötaloustieteen professori Lassi Ahlvik kirjoittaa ilmastomuutoksen yhteydestä talouteen.
Jyri Seppälä: Mihin tulisi keskittyä, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan?
Jyri Seppälä, puheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuorovaikutusta ilmastokysymyksissä. Lain mukaisesti paneeli toimii ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tukena.
1. Mitä hyvää ilmastovuodessa 2024 oli?
Kuten ilmastovuosikertomuksessa mainitaan, vuonna 2024 päästöt ovat vähentyneet. Kasvihuonekaasupäästöjä ilman maankäyttösektoria on pystytty vähentämään edellisestä vuodesta lähes 6 prosenttia. Nettopäästötkin, joissa on laskettu kaikki päästöt ja nielut yhteen, ovat vähentyneet edellisestä vuodesta noin 1,4 prosenttia. Suomessa on syytä olla ylpeitä fossiilisten päästöjen vähentämisestä noin 44 prosentilla vuosien 2005 ja 2024 välillä.
2. Entä mitä huonoa?
Ilman merkittäviä maankäyttösektorin ilmastotoimia Suomi ei tule saavuttamaan EU:n ilmastovelvoitteita ja omaa hiilineutraaliustavoitettaan.
Maankäyttösektorin heikkeneminen on syönyt muiden sektoreiden myönteiset saavutukset nettopäästöissä. Taakanjakosektorin lisätoimien tarvetta arvioitaessa on välttämätöntä huomioida kytkös maankäyttösektorin kumuloituvaan alijäämään.
On selvää, että fossiilisten päästöjen vähentämisen on oltava etusijalla. Myös maankäyttösektorilla syntyy kuitenkin runsaasti fossiilisiin rinnastettavia päästöjä, ja trendi on kasvava. Fossiilisista päästöistä on päästy eroon käyttämällä yhä enenevimmissä määrin puuta.
Vuosittainen tilanne on ollut hyvin samanlainen 34 vuotta kestäneen seurantajakson aikana. Suomen rajojen sisäpuolella aiheutettiin vuonna 2024 ilmakehään yhtä paljon päästöjä kuin vuonna 1990.
3. Mihin seuraavaksi tulee keskittyä, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan?
Suomen ilmastopolitiikan haasteet kulminoituvat tällä hetkellä maankäyttösektorin heikentyneeseen tilaan. Ilmastopaneelin keväällä julkaistu raportti antaa selvän vastauksen, miten Suomi saisi täytettyä velvoitteensa ja saavutettua tavoitteensa: hakkuita on selvästi vähennettävä, vaikka maankäyttösektorilla tehtäisiin kaikki muutkin toteutettavissa olevat ilmastotoimet.
Lisäksi kaikilla muillakin sektoreilla on edettävä: taakanjakosektorilla on hillittävä muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöjä, päästökauppasektorin puhtaiden investointien on edettävä suotuisassa aikataulussa ja teknologisia hiilinieluja on saatava aikaiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Jotta ilmastotavoitteiden saavuttamisen vaatimat toimet saadaan ajoissa liikkeelle, niihin liittyvät hyödyt ja toisaalta tekemättömyyden kustannukset tulee ymmärtää nykyistä paremmin.
Jaana Halonen: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen?
Jaana Halonen, johtava tutkija, THL
1. Mitä ihmiset eivät vielä tiedä ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen?
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset eivät ole vielä toteutuneet Suomessa laajasti, joten niitä ei aina tunnisteta. Helteet yleistyvät, mutta niihin liittyviä terveysriskejä ei vielä täysin ymmärretä, monethan nauttivat helteistä. Väsymystä ja heikotusta kokevat monet, mutta yllättävää saattaa olla se, että pitkittyneestä helleaallosta voi jo nykyisin aiheutua useita satoja sairaalahoitojaksoja ja ennenaikaisia kuolemia ikääntyneiden keskuudessa.
Joskus helteisiin liittyy myös ihon palaminen, mikä lisää ihosyövän riskiä. Helteet, rankkasateet ja tulvat ovat uhka juomaveden laadulle, minkä takia vesivälitteiset epidemiat (esim. vatsataudit) saattavat yleistyä. Lisäksi ilmaston lämpenemisen myötä punkkien elinalue laajenee, ja niiden levittämät taudit voivat yleistyä.
2. Millaiset keinot edistävät samaan aikaan sekä ilmastotoimia että kansanterveyttä?
Siirtyminen autoilusta pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteen käyttöön on ilmasto- ja hyvinvointitoimi. Työmatkapyöräilyn ja -kävelyn on mm. havaittu vähentävän sairauspoissaoloja. Hyvä kaupunkisuunnittelu, kuten turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit, sekä toimiva joukkoliikenne ja kohtuuhintaiset liput edistävät aktiivisten kulkutapojen käyttöä.
Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavaliot tukevat painonhallintaa ja auttavat ehkäisemään useita kroonisia sairauksia. Siirtyminen kasvipainotteisiin ruokavalioihin vähentää myös ruoantuotannon ympäristöhaittoja. Ruokakasvatus, ravitsemusohjaus ja viestintä ovat tärkeässä roolissa kestävän ruokakulttuurin edistämisessä.
Parhaiten ilmastotoimia ja kansanterveyttä edistetään kestävien elintapojen yhdistelmällä.
3. Onko menneisyydessä esimerkkiä muutoksesta, jolla on ollut myönteinen vaikutus ilmastoon ja terveyteen?
Auringon UV-säteily on merkittävä ihosyövän riskitekijä. Otsonikato puolestaan lisää altistumista UV-säteilylle. Vuoden 1987 Montrealin pöytäkirja rajoitti otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä, minkä jälkeen niiden käytön väheneminen hillitsi otsonikerroksen ohenemista. Otsonikerros varjelee myös ekosysteemejä ja hidastaa ilmastonmuutosta, sillä monet otsonia tuhoavista aineista aiheuttavat myös ilmaston lämpenemistä. Tämä on esimerkki kansainvälisten sopimusten ja niiden kansallisen toimeenpanon merkityksestä globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien terveyshaittojen, ratkaisussa.
Tapio Tourula: Miten ilmastonmuutos liittyy turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen?
Tapio Tourula, johtava varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
1. Mitä jokaisen olisi hyvä ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisesta?
Ilmastonmuutoksen hillinnästä huolimatta ympäri maapalloa toteutuu lähivuosikymmeninä voimistuvia, pääosin negatiivisia muutoksia, joilla on vaikutuksia myös Suomen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Varautuminen pelkästään suoraan Suomeen kohdistuviin ilmastonmuutosvaikutuksiin ja -riskeihin ei siis riitä.
2. Mikä oli mielestäsi tärkein edistysaskel ilmastonmuutokseen sopeutumisen saralla vuonna 2024?
Ilmastonmuutoksen riskien ja vaikutusten liitynnän vahvistuminen osaksi kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta eteni vuonna 2024. Huoltovarmuuden saralla käynnistettiin toimenpiteitä ja selvityksiä ilmastonmuutoksen huoltovarmuusvaikutusten ja riskien ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi.
3. Mitä tulee tehdä seuraavaksi, jotta yhteiskuntamme on varautuneempi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin?
Huoltovarmuuden kannalta avainasemassa on yrityskenttä, joka tuottaa yhteiskunnan tarvitsemia kriittisiä palveluita ja tuotteita. Yritysten tulee ymmärtää ilmastonmuutoksen riskit ja vaikutukset sekä hallita niitä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keinoin.
Soili Ingelin: Mikä on kuntien ja alueiden rooli ilmastotyössä?
Soili Ingelin, johtava ilmastoasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
1. Kerro konkreettinen esimerkki onnistuneesta ja vaikuttavasta toimenpiteestä maakunnassa, alueella tai paikallistasolla.
Kunnilla ja maakunnilla on ilmastonäkökulmasta varsin merkittäviä lakisääteisiä tehtäviä, joihin Ilmastonäkökulmia on jo paikoin varsin ansiokkaasti kytketty. Hiilineutraaliustavoitteen läpikäynti esim. kunnan yleiskaavan lähtökohtana on vaikuttava keino yhdistää ilmasto muihin kunnan maankäytöllisiin tavoitteisiin ja käydä realistista keskustelua tarvittavista toimenpiteistä.
Kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntasuunnittelussa tehdään ratkaisuja myös pitkälle eteenpäin; ja luodaan – tai vähennetään – edellytyksiä mm. kestävälle energia- ja liikenneinfralle ja monimuotoisen viherrakenteen säilymiselle.
2. Miten valtakunnallisessa päätöksenteossa voidaan kannustaa paikallistason ilmastotoimiin?
Lainsäätäjillä on luonnollisesti pelimerkkejä. ELY-keskusten rooli edistää kuntien kaavoitusta antaa mahdollisuuden edesauttaa myös ilmastotavoitteiden toteutumista - ja samanaikaisesti luoda hyvää asuin- ja elinympäristöä.
ELY-keskukset ovat viime vuoden aikana pyrkineet luomaan valtakunnallisesti yhteisiä linjauksia ja työkaluja ilmastokysymysten vaikuttavammaksi huomioon ottamiseksi suunnittelussa. Yhteistyö on vahvistunut myös tutkimuslaitosten kanssa. Suunnittelijat kunnissa ja maakunnissa ovat tuoneet mukaan tarvittavia syötteitä, osaamista ja realismia. Ilmastokysymysten edessä ollaan yhdessä!
3. Millaista yhteistyötä kuntien ja alueiden välillä tarvitaan, jotta parhaat käytännöt ja opit saadaan jakoon?
Ilmastotyön yhdistäminen lakisääteisiin prosesseihin itsessään edesauttaa hyvien ja toimiviksi osoittautuneiden käytäntöjen leviämistä – ratkaisuja eri intressien yhteensovittamiseksi kaivataan. Sanansaattelu erilaisissa olemassa olevissa verkostoissa kuljettaa, ja mahdollistaa myös mallien kehittämisen erityyppisten alueiden välillä.
Rakenne meillä on pitkälti valmiina, kunhan prosesseihin liittyviä ilmastokysymyksiä saadaan pala kerrallaan pureskeltua – jatketaan siis!
Lassi Ahlvik: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen?
Lassi Ahlvik, ympäristötaloustieteen professori, Helsingin yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuorovaikutusta ilmastokysymyksissä. Lain mukaisesti paneeli toimii ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tukena.
1. Mitä haluaisit kaikkien tietävän ilmastonmuutoksesta ja sen yhteydestä talouteen?
Ilmastonmuutos luonnontieteellisenä ilmiönä tunnetaan hyvin, mutta sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat kaikessa laajuudessaan alkaneet hahmottua vasta viime vuosikymmeninä. Talousvaikutukset eivät rajoitu vain suoriin taloudellisiin vahinkoihin, vaan ilmastonmuutos vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskuntiin. Kaikkia näitä voidaan laajassa mielessä ajatella taloudellisina kustannuksina.
Epävarmuus on suurta, mutta jokainen ilmakehään päätyvä hiilidioksiditonni aiheuttaa nykytiedon valossa vähintään 100 euron taloudelliset haitat. Oikea luku on todennäköisesti tätä korkeampi. Ilmastopäästöjen vähentäminen maksaa huomattavasti vähemmän kuin toimimattomuus.
2. Miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt taloudessa – ja kenen kukkarossa?
Näkyvimpiä taloushaittoja ovat mediassa näkyvät tulvien ja myrskyjen aiheuttamat aineelliset vahingot, metsäpalot tai helleaaltojen aiheuttamat kuolemat. Maa- ja metsätalous ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta vaikutukset eivät rajoitu niihin. Lämpenemisellä on myös vaikutuksia, joita on vaikea havaita, mutta joita voidaan tilastollisten menetelmien ja suurten aineistojen avulla todentaa. Se vaikuttaa konflikteihin, työvoiman tuottavuuteen, oppimistuloksiin, terveyteen ja jopa talouden kykyyn uusiutua.
Suurimmat vaikutukset kohdistuvat kehittyviin maihin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvampia ja joiden sopeutumiskyky on rajallinen. Kuitenkin käsitys siitä, että Suomi olisi suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta tai jopa hyötyisi niistä, on nykyisen tutkimustiedon valossa vanhentunut.
3. Miten voimme varmistaa, että ilmastonmuutoksen hillintä ei lisää taloudellista eriarvoisuutta?
Monet päästöjä vähentävät investoinnit, kuten polttomoottoriauton vaihtaminen sähköautoon tai öljylämmityksestä luopuminen, voivat maksaa itsensä takaisin osin tai kokonaan matalampien vuotuisten käyttökustannusten kautta. Kaikilla ei ole kuitenkaan varaa tai mahdollisuutta tehdä näitä investointeja. Julkisen sektorin tukipolitiikan tulisi kohdentaa vihreän siirtymän investointituet erityisesti pienituloisille, joilla taloudellinen tarve ja tukien vaikuttavuus ovat mahdollisimman suuret.
Kirjoittajat
Jyri Seppälä, puheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli
Jaana Halonen, johtava tutkija, THL
Tapio Tourula, johtava varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
Soili Ingelin, johtava ilmastoasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus
Lassi Ahlvik, ympäristötaloustieteen professori, Helsingin yliopisto, Suomen ilmastopaneelin jäsen
| Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia |