Vantaalla uskotaan luontopositiiviseen maankäyttöön

Vantaalla toteutettiin vuonna 2025 ensimmäinen ekologinen kompensaatio osana Migrin säilöönottoyksikön kaavahanketta Itä-Hakkilassa.

Kangasmetsän raivaamisesta rakentamisen tieltä aiheutuvaa luonnontilan heikennystä hyvitettiin etukäteen parantamalla vastaavasti kangasmetsän ekologista tilaa toisaalla Palokallion hyvitysalueella, lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa Kuusijärven tuntumassa. 

”Kompensaatio saatiin toteutettua alusta loppuun samanaikaisesti kaavoitushankkeen kanssa. Vaikka olimme oppimassa ja tekemässä uutta, saimme aikataulun sopimaan yhteen, hanketta haittaamatta. Eli jos tämänkaltainen pilotointi saadaan toteutettua kaavoitushankkeen aikana, ei se laajemmin käyttöönotettunakaan hyvitysmarkkinoiden toimiessa ole este tai hidaste”, toteaa ympäristösuunnittelija Ville Selonen Vantaan kaupungilta.

Käytännössä Palokallion alueella muutettiin kuusimetsän rakennepiirteitä aukottamalla ja lisättiin lahopuuta. Myös vanhoja ojituksia tukitaan. 

Tekemällä oppii

Selonen kannustaa muitakin toimijoita kokeilemaan rohkeasti.

”Uuden oppiminen ja tekeminen vaatii aina omaa paneutumista, mutta ei se vaikeaa ollut. Kun asian oppii, on se helppoa. Halusimme myös näyttää esimerkkiä muille kunnille, että ekologinen kompensaatio on varteen otettava työkalu luontokadon pysäyttämisessä”, hän lisää. 

Vantaan kaupunki on sitoutunut luontopositiivisuustavoitteeseen. Sen saavuttamiseksi tarvitaan luontohaittojen hyvittämistä, ekologista kompensaatiota. Jotta kompensaatio voidaan ottaa laajemmin käyttöön osaksi maankäytön suunnittelua, on oltava toimiva luonnonarvomarkkina, josta hankkeet voivat hakea hyvitystä aiheuttamalleen luontohaitalle. Kaupungilla on omia hyvitysmahdollisuuksia rajatusti. Ne eivät riitä kaikkeen hyvitystarpeeseen.

Ekologinen kompensaatio uusien kaavojen edellytys

Vantaalla ekologinen kompensaatio otetaan osaksi maankäytön suunnittelua. Sitä aiotaan edellyttää kaikissa uusissa kaavoissa, jos rakentaminen aiheuttaa luonnonhaittaa. Luontopositiivisuus on osa kaupungin strategiaa.

”Tavoitteena on aina tunnistaa luonnonhaittojen välttämisen ja lieventämisen mahdollisuudet suunnittelun kaikissa vaiheissa. Vuoteen 2030 mennessä kaupunki korvaa yhdessä yritysten ja asukkaiden kanssa aktiivisesti alueellaan menetettyjä luontoarvoja enemmän kuin mitä haittoja kaupungin toimenpiteistä luonnolle aiheutuu.”

Luontohaittojen hyvitys tuli luonnonsuojelulakiin kesäkuussa 2023. Hyvittäminen on vapaaehtoista, mutta valtion lupa- ja valvontavirasto päättää, ovatko hyvitykset riittäviä. Ekologisessa kompensaatiossa tärkeintä on ensin yrittää välttää luontohaitat kokonaan. Seuraava vaihtoehto on lieventää haitat mahdollisimman pieniksi. Vasta viimeisenä keinona on hyvittää ne luontohaitat, joita ei mitenkään onnistuta välttämään.

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutuista. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta.

Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Kimmo Haimi