Näkökulma
Valmisteilla olevat energiatehokkuussäädökset eivät vaaranna Suomen sähköjärjestelmää
Ympäristöministeriö valmistelee EU:n uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa. Julkisuudessa on esiintynyt uusista energiatehokkuussäädöksistä väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Mediassa on esitetty väitteitä, joiden mukaan energiatehokkuussäädökset vaarantaisivat Suomen sähköjärjestelmän ja kannustaisivat siirtymään pois kaukolämmityksestä. Eräiden toimijoiden keskuudessa ollut huoli energiamuotokertoimista ja eri lämmitystapojen energiamuotokerrointen suhteesta on aiheeton.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyvä niin sanottu E-lukuasetus ei muuta kaukolämmön ja sähkön energiamuotokertoimien suhdetta, vaan ne säilyvät nykyisellään. Kaukolämmön ja sähkön suhteellinen kilpailukyky ei siis muutu. Ehdotetut energiamuotokertoimet eivät uhkaa kaukolämmön vahvaa asemaa lämmityssektorilla tai vaaranna sähköjärjestelmän kestävyyttä.
Kuten muutkin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä toimeenpanevat säädökset, E-lukuasetus on valmisteltu mahdollisimman teknologianeutraaliksi. Se tarkoittaa, että vaadittuun energiatehokkuuden tasoon on mahdollista päästä monilla eri ratkaisuilla. Hankkeissa kannattaa valita tapauskohtaisesti kustannustehokkain ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Rakennuksen lämmitystavan valintaan vaikuttaa moni asia, ja suuri rooli on usein kustannuksilla.
Energiatehokkuussäädöksiä on valmisteltu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston kanssa.
Julkisuudessa on myös esitetty väitteitä, että E-lukuasetusta olisi edistetty “kaikessa hiljaisuudessa” ja ilman vaikutustenarviointeja. Tämäkään ei ole totta.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa on valmisteltu avoimesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2024. Valmistelua on tukenut sidosryhmistä koostuva laaja seurantatyöryhmä, ja asetusten valmistelua kolme erillistä sidosryhmistä koostuvaa valmisteluryhmää.
Ehdotuksen perusteet ja taustat on kirjattu perustelumuistioon, ja niistä on kerrottu ja keskusteltu valmisteluryhmässä.
Säädökset on siis valmisteltu normaaliin tapaan sisältäen vaikutusten arvioinnit ja lausuntokierrokset. EU-notifiointi on yksi askel valmisteluprosessia, ja myös siitä on sidosryhmiä informoitu.
Katja Outinen
Rakennusneuvos
Ympäristöministeriö