Väitös: Suomella eväitä kestävän kehityksen mallimaaksi
Suomen pitkän linjan malli kestävän kehityksen edistämisestä pärjää kansainvälisessä vertailussa ja tarjoaa oivan alustan uusien, luovien ratkaisujen löytämiseen, ilmenee perjantaina 28.11. Itä-Suomen yliopistossa tarkastetusta väitöstutkimuksesta.
Suomi omaksui 1990-luvulla kestävän kehityksen idean nopeasti YK:n aloitteiden pohjalta. Asiaa edistämään perustettiin Suomeen vuonna 1993 erittäin laajapohjainen ja poliittiselta profiililtaan korkea kansallinen kestävän kehityksen toimikunta. Kestävän kehityksen politiikan koordinointi toimikunnan kautta vakiintui pian Suomen malliksi, joka on kansainvälisistä verrokeistaan pitkäikäisin.
Suomen mallia voidaan pitää menestyneenä, sillä sen siivittämänä kestävän kehityksen politiikasta ja uudistamisesta on tullut osa hallitusten ja eri politiikanlohkojen strategioita ja ohjelmia, ja kestävän kehityksen ajatus on siirtynyt myös laajemmin yhteiskunnallisiin käytäntöihin.
Tutkimuksen mukaan Suomea voidaan muiden Pohjoismaiden ohella pitää mallimaana, jonka tapa lähestyä kestävää kehitystä yhteiskuntaa ja politiikkaa läpileikkaavana arviointikehyksenä soveltuisi muillekin omaksuttavaksi. Suomi onkin edistänyt kestävän kehityksen sanomaa niin kansainvälisellä kuin paikallisella tasolla. Esimerkiksi Suomen kuntien pitkäjänteinen, yli 20 vuotta kestänyt paikallinen työ kestävän kehityksen parissa on myös kansainvälisesti arvostettua ja tarjoaa hyviä malleja toimintatavoiksi.
Tiedot käyvät ilmi perjantaina Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarkastetusta, sosiologian alaan kuuluvasta Sauli Rouhisen väitöskirjasta "Matkalla mallimaaksi? Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa".
Ympäristöministeriössä ympäristöneuvoksena työskentelevä Rouhinen on toiminut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä vuodesta 1996 lähtien.