Uusimpien Raki-hankkeiden tuloksista eväitä jatkoon
Ympäristöministeriön vuonna 2012 käynnistämän Ravinteiden kierrätysohjelman (Raki) hankkeiden avulla on kokeiltu monia eri keinoja ja tuotettu käytännönläheistä tietoa siitä, miten vesistöihin joutuvia ravinnepäästöjä voisi käyttää hyödyksi.
”Ravinteiden kierrätys osana kiertotaloutta on jatkuva oppimisprosessi, jossa tapahtuu koko ajan”, kertoo ohjelmaa ympäristöministeriössä koordinoiva ylitarkastaja Anni-Kaisa Karhunen.
Viime vuoden lopussa valmistuneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän KOMBI-hanke sekä Luonnonvarakeskuksen Lantateko-hanke ovat Karhusen mukaan esimerkkejä erityisen tuloksellisista hankkeista.
”Onnistuneeseen lopputulokseen päästiin tarttumalla ketterästi joko hankkeen aikana ilmenneisiin uusiin mahdollisuuksiin tai muuttamalla hankkeen painopisteitä lupaavimmalta näyttävään suuntaan, sen sijaan että oltaisiin takerruttu hankesuunnitelmaan pilkuntarkasti. Rohkea kokeileminen kannattaa!”, summaa Karhunen.
Hiotut prosessit ovat onnistumisen edellytys
Luonnonvarakeskuksen luotsaama Lantateko-hanke keskittyi nimensä mukaisesti lantaan ja sen hyödyntämiseen. Hankkeen keskeinen johtopäätös oli, että lannan käsittelyä ja hyötykäyttöä pystytään tehostamaan varsin monilla eri käsittelytavoilla. Esimerkiksi happolisäys tai separointi tuottavat lisäarvoa, joka voi vähentää lannan ympäristöpäästöjä merkittävästi. Koko prosessointiketjun karjasuojasta ravinteita tarvitsevalle pellolle on toimittava saumattomasti, jotta hyötysuhde on hyvä. Huonosti hallittu ketju voi jopa lisätä päästöjä.
Lantateko-hankkeessa kirkastui se, että huolellinen tapauskohtainen suunnittelu on menestyksellisen ravinnekierrätyksen edellytys. Maatalouden kannustinjärjestelmä mahdollistaa sen, että taloudellisesti kannattavia lannan prosessoinnin ratkaisuja voi soveltaa niin tilakohtaisesti kuin laajoihin usean toimijan yhteisiin käsittelyjärjestelmiin.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden KOMBI-hankkeessa pureuduttiin biojätteen käsittelyyn kokeilemalla uutta kompostointia ja mädätystä yhdistelevää prosessia. Hankkeessa kehitettiin malli, jolla prosessia voidaan optimoida ravinteiden talteenoton parantamiseksi sekä haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. Mm. hajupäästöjen vähentäminen oli yksi tavoite. Hankkeessa luotu malli laskee, mitä ravinteille prosessissa tapahtuu ja miten ne käyttäytyvät, jos olosuhteita, kuten lämpötilaa tai kompostoinnin ilmastusta, muutetaan. Hankkeessa tehtiin myös biojätteen käsittelyn elinkaarimallinnuksen avulla analyysi ympäristön ja energiantuotannon kannalta parhaiden käsittelyvaihtoehtojen löytämiseksi. Lisäksi tutkittiin biohiilen lisäyksen vaikutusta kompostointiprosessiin. Biohiilen havaittiin kiihdyttävän prosessia ja auttavan myös ravinteiden hallinnassa.
Lisätietoa edellä mainituista ja muista hankkeista löytyy Raki-ohjelman hankesivuilta.
- Lantateko-hankkeen tulokset (ym.fi)
- KOMBI-hankkeen tulokset (ym.fi)