Työryhmä valmistelemaan ympäristörikostorjunnan strategiaa
Ympäristöministeriö ja sisäministeriö tiedottavat
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sisäministeri Päivi Räsänen ovat asettaneet yhteistyöryhmän parantamaan viranomaisten yhteistyötä ympäristörikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa. Ministeriöiden yhteisen työryhmän tavoitteena on saada kokonaiskuva ympäristörikoksiin liittyvästä kansallisesta yhteistyöstä, tunnistaa yhteistyön ongelmakohdat ja laatia ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma. Selvityksen kohteena ovat erityisesti viranomaisyhteistyön toimivuus ja ympäristörikosasioiden koko käsittelyketju sekä tässä kokonaisuudessa mahdollisesti ilmenevät ongelmakohdat.
Ympäristölainsäädännön valvonnassa viranomaisyhteistyötä tekevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Ympäristörikosasioissa vastuu esitutkinnasta on esitutkintaviranomaisilla ja syyteharkinnasta syyttäjänlaitoksella. Myös Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on keskeinen rooli rajat ylittävän ympäristörikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Näiden kaikkien toimijoiden yhteistyötä lähdetään nyt kehittämään.
”Ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan tulee olla mahdollisimman tehokasta ja suunnitelmallista. On äärimmäisen tärkeää, että viranomaisyhteistyö toimii. Odotan työryhmältä, että hyvät käytännöt ympäristörikosten ehkäisyssä ja torjunnassa saadaan leviämään. Lisäksi työryhmän tulee arvioida, onko lainsäädännössä muutostarpeita ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan tehostamiseksi", linjaa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Ympäristörikollisuus usein piilorikollisuutta
Ympäristörikoksella tarkoitetaan luonnon tai elinympäristön vahingoittamista, pilaamista tai ympäristösäännösten vastaista toimintaa. Ympäristörikosten taustalla on usein taloudellisen hyödyn tavoittelu, voittojen maksimointi ja kustannusten minimointi. Suomessa tilastoitujen ympäristörikosten, ja erityisesti törkeiden rikosmuotojen lukumäärä on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että Suomessa tehtäisiin vähän ympäristörikoksia. On todennäköistä, että vain osa ympäristörikoksista tulee viranomaisten tietoon.
Ympäristörikoksen motiivina on useimmiten tekijän tavoittelema taloudellinen tai muu hyöty.
”Lähtökohtaisesti ympäristörikollisuus on talousrikollisuutta. Poliisi kehittää aktiivisesti valmiuttaan puuttua ympäristörikoksiin, mutta viranomaisten ilmoituskynnys on edelleen liian korkea. Toimintatapojen yhtenäistämistä tarvitaan. Poliisihallituksen johdolla toimiva kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä valmistelee vuosittain ympäristörikoskatsauksen, minkä pohjalta nyt asetettavan työryhmän on hyvä aloittaa työnsä. Tuoreimmassa ympäristörikoskatsauksessa kiinnitettiin huomiota ympäristöviranomaisten menettelytapojen yhtenäistämiseen, ja on hyvä, että varsinainen strategiatyö nyt saadaan käyntiin", sanoo sisäministeri Päivi Räsänen.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa, joka on voimassa vuoteen 2015 asti, tuodaan esiin ympäristörikostorjunta ja sen tehostaminen. Nyt aloittava yhteistyöryhmä jatkaa nimenomaan ympäristörikosten ehkäisyn ja torjunnan selvittämistä.
Ympäristöministeriön ja sisäministeriön asettaman yhteistyöryhmän toimikausi on 20.10.2014 – 31.3.2015. Strategiaehdotuksen se julkaisee 31.1.2015 mennessä ja toimenpide-ehdotukset 31.3.2015 mennessä. Toimenpide-ehdotuksissa tunnistetaan mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet ja lainsäädännön toimeenpanon kehittämiskohteet. Myös viranomaisten lisäkoulutuksen ja yhteistyön kehittämisen tarpeet huomioidaan.
Lisätietoja:Ympäristöministerin erityisavustaja Aino Salo, ympäristöministeriö, p. 050 306 9599, [email protected]
Sisäministerin erityisavustaja Iina Mattila, sisäministeriö, p. 0295 418 806, [email protected]
Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö, p. 0295 250 255, [email protected]
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, sisäministeriö, p. 0295 488 553, [email protected]