Hyppää sisältöön
Media

Tutkijat: Luonnonsuojelulain uudistus etenemässä oikeaan suuntaan – suojelutoimien laajuus olennaista monimuotoisuuden turvaamisessa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 30.10.2020 13.46
Uutinen

Luonnonsuojelulain uudistus on etenemässä oikeaan suuntaan. Luonnonsuojelutoimien kokonaisvaltainen suunnittelu ja eri lakien yhteisvaikutusten huomioiminen ovat kuitenkin keskeisiä edellytyksiä sille, että luonnonsuojelulain päätavoite eli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen voidaan saavuttaa. Näin toteaa monitieteinen tutkijaryhmä, joka pohti luonnonsuojelulain alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, talouteen ja yhteiskuntaan.

Luonnonsuojelulaki ei yksinään voi kääntää luonnon heikkenemiskehitystä. Tutkijaryhmän mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yhdistettävä erityisesti luonnonvaroja ja maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön.

Luonnonsuojelulain tulee tutkijoiden mukaan kyetä edistämään suojelua myös suojelualueiden ulkopuolella. Luontotyyppien ja lajien elinvoimaisuutta ei voida turvata vain suojelualueilla, sillä vain pieni osa luontotyypeistä sijaitsee suojelualueilla. Tutkijoiden mukaan luontotyyppien suojelu on avainasemassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja siksi luontotyyppien suojelun vahvistamista lain muutosehdotuksissa pidettiin oikeansuuntaisena toimenpiteenä.

Lakiuudistuksen pyrkimys painottaa kokonaisvaltaisempaa strategista suunnittelua luonnonsuojelutoimissa on edellytys lain päätavoitteiden saavuttamiselle eli kattaville luonnon monimuotoisuusvaikutuksille. Tutkijaryhmä toteaa, että esimerkiksi biodiversiteettistrategian tuominen lakiin voisi tukea suunnitelmallisuutta ja tieteellisen tiedon hyödyntämistä järjestelmällisemmällä tavalla.

Ilmastonmuutos pitää sisällyttää kiinteämmin luonnonsuojelulakiin

Ilmastonmuutos asettaa luonnonsuojelulaille kokonaan uudenlaisia haasteita. Suomessa ilmastonmuutos uhkaa ensisijaisena tai muuna uhkatekijänä 19 % uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Tutkijat pitivät hyvänä, että lain muutosehdotuksissa on ehdotettu ilmastonmuutokseen sopeutumista osaksi lakia. Kuitenkin myös viittauksia ilmastonmuutoksen hillintään tulisi vahvistaa. Luonnonsuojelutoimien suunnittelussa ilmastonmuutoksen hillintä voitaisiin tutkijaryhmän mukaan ottaa huomioon esimerkiksi luonnonsuojelualuiden perustamisessa.

Ilmastonmuutoksen olennainen piirre on epävarmuus, joka vaikeuttaa sen huomioon ottamista laissa. Tästä syystä tarvittaisiin kriteerit, joiden avulla voidaan luotettavasti arvioida ja ennustaa ilmaston aiheuttamia muutoksia luonnossa. Tutkijoiden mukaan kriteerejä voivat olla esimerkiksi uudet lajihavainnot suojelualueiden ulkopuolella, arvio lajien ja elinympäristöjen herkkyydestä lämpenemiselle tai arvio tuhohyönteisten, myrskyjen ja vieraslajien vaikutuksista suojeltaviin lajeihin ja elinympäristöihin.

Kattava luontotieto mahdollistaa vaikuttavat suojelutoimet

Tutkijoiden mukaan lainuudistuksessa suunniteltu luontotiedon lisääminen, seurannan vahvistaminen ja luontotiedon parempi jalkauttaminen ovat edellytyksiä sille, että voidaan suunnitella onnistuneita ja vaikuttavia suojelutoimia. Lisäksi kattava ja avoin luontotieto tukee kustannustehokasta maankäytön suunnittelua, kun tietoa voidaan hyödyntää minimoimaan luontohaittoja ja esimerkiksi siirtämään toimenpiteitä ja hankkeita vähemmän luontohaittoja aiheuttaville alueille.

Suojelutoimenpiteiden valinnassa tulisi punnita yhtäältä toimenpiteiden hyötyä luonnolle ja toisaalta niiden kustannuksia. Ryhmä näki hyvänä, että uudistus ottaa askelia kustannusvaikuttavuuden huomioimisen suuntaan esimerkiksi edistämällä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon taloudellisten tukien ja avustusten hyödyntämistä.

Tutkijoiden mukaan lain muutosehdotuksissa esitetty osallistumisen vahvistaminen voi olla omiaan edistämään kansalaisten ja maanomistajien motivaatiota suojelutoimiin. Lain tulisi kannustaa velvoittavan sääntelyn rinnalla myös vapaaehtoisiin suojelutoimiin.

Luonnonsuojelulain uudistuksen tieteellisen tukiryhmän pääviestit

  1. Eri politiikkasektoreiden välistä johdonmukaisuutta ja viittaussäännösten muodostamia rajapintoja tulee vahvistaa.
  2. Luonnonsuojelulain tulee turvata uhanalaiset luontotyypit ja tarjota edellytykset heikentyneiden luontotyyppien turvaamiseksi.
  3. Luonnonsuojelulain tulee edistää suojelua myös suojelualueiden ulkopuolella.
  4. Tavoiteltu uuden lain dynaamisuus mahdollistaa suojelutoimien tehokkaamman kohdistamisen tilanteisiin, joissa tarve on suurin.
  5. Kattava ja avoin luontotieto on perusedellytys luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja onnistuneiden suojelutoimenpiteiden suunnittelulle.
  6. Luonnonsuojelulaissa on otettava huomioon tarve sopeutua ilmastonmuutokseen.
  7. Ilmastonmuutoksen hillintä vahvemmin mukaan.
  8. Luonnonsuojelulaki vaikuttaa myönteisesti maanomistajien ja -käyttäjien ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon suojella luontoa.
  9. Luonnonsuojelulain edistettävä kustannusvaikuttavuutta.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, ympäristöministeriö, p. 029 525 0278, [email protected]

Professori Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus (Luke), p. 050 391 3782, [email protected]

Luonnonsuojelulain uudistuksen valmistelu käynnistyi alkuvuodesta 2020. Uudistusta valmistelevassa työryhmässä on käsitelty alustavia muutosehdotuksia viiden laajan teeman kautta: ilmastonmuutos, lajien suojelu, luontotyyppien suojelun parantaminen, luontotiedon hallinta sekä monimuotoisuuden suojelun kannustimet ja edistämistehtävät. Teematarkastelussa tunnistettujen muutostarpeiden ja -ehdotusten käsittelyä ja niiden vaikutusten arviointia jatketaan osana hallituksen esityksen valmistelua. Hallituksen esityksen luonnonsuojelulaista on määrä valmistua syksyllä 2021.

Ympäristöministeriö kokosi yhteistyössä SOFI-tiedeneuvonantohankkeen kanssa luonnonsuojelulain valmistelun tueksi monitieteisen tutkijaryhmän, joka keskittyi vahvistamaan ymmärrystä lakiuudistuksen ehdotusten vaikutuksista. Tieteellinen tukiryhmä pohti uudistuksen alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tukiryhmän työn tuloksena saatiin vahvempi ymmärrys luonnonsuojelulakiin kaavailtujen muutosten kokonaisvaikutussuunnista, suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin sekä rajapinnoista muuhun lainsäädäntöön.

Tieteellinen tukiryhmä tiivisti kesän ja syksyn aikana tehdyn työnsä pääviesteihin, jotka esiteltiin uudistuksen projektiryhmälle 21.10.2020.

Tutkijayhteistyöllä haettiin kokonaisnäkemystä varsinaisen tarkemman vaikutusten arvioinnin pohjaksi. Tutkijaryhmä otti kantaa muutosehdotusten merkittävimpiin vaikutuksiin sekä toisaalta muodosti ymmärrystä siitä, mitkä ovat lain tavoitteiden kannalta merkittävimmät muutosehdotukset. Tutkijaryhmä kommentoi myös, miten muutosehdotukset vastaavat lain päätavoitteisiin.