Tampereen ja Turun seutujen sekä valtion MAL-aiesopimukset puolivälissä: asuntotuotannon monipuolistamisessa vielä työtä
Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen sekä valtion väliset maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimusten sopimuskaudet ovat tulleet puoliväliin. Eilen 6. toukokuuta pidetyissä seurantakokouksissa arvioitiin sopimusten etenemistä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Tampereen seudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2013. Sopimuksessa tavoitteeksi määriteltiin keskimäärin 3100 uuden asunnon rakentaminen vuosittain. Tavoitteesta jäätiin noin kymmenen prosenttia. ARA-tuotannon osalta on päästy kuitenkin vain noin puoleen tavoitteesta, ja tuotantoa toteutettiin vain kolmen alueen kunnan alueella. Toisaalta vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa ja asumisoikeusasuntoja tuotettiin Tampereella poikkeuksellisen paljon, yli 600 asuntoa.
”Väestömäärä Tampereen seudulla kasvaa ennusteen mukaisesti, joten uusille asunnoille on todellinen tarve. Siksi on tärkeää, että myös ARA-tuotantoa rakennetaan sopimuksen mukaisesti kaikissa kunnissa”, sanoo kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.
Pääosin sopimuksen toteutus on kuitenkin edennyt varsin hyvin. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on ollut Tampereella kuntien yhteistyön vahva painopiste. Kunnat muun muassa uudistavat kaupunkiseudun kattavaa rakennesuunnitelmaa samanaikaisesti maakuntakaavan laatimisen kanssa. Yhdyskuntarakennetta on pyritty eheyttämään, ja uusia asutusalueita on suunniteltu pääosin joukkoliikenteen, kuten suunnitteilla olevan katuraitiotien läheisyyteen.
Turun seudulla rakennemalli tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä
Turun seudun ja valtion välinen MAL-aiesopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2013. Sen keskeisenä tavoitteena on tukea kuntien valmisteleman, vuoteen 2035 tähtäävän rakennemallin toteutumista. Alueen kunnat ovatkin valmistelleet yhteistä seudullista asunto- ja maankäyttöohjelmaa vuosille 2014–2017.
Sopimuksen toteutus on käynnistynyt myös muilta osin hyvin. Asuntotuotannosta noin 70 prosenttia kohdistuu ydinkaupunkialueelle ja lähes 30 prosenttia sen ulkopuolisiin keskuksiin. Rakennemallissa asetettua tavoitetta, että 80 prosenttia rakennettaisiin keskuskaupunkiin, ei siis vielä ole saavutettu. Joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeässä roolissa on Turkuun suunniteltava katuraitiotie, jonka tavoitteena on lyhentää asuntokeskittymien ja Turun keskustan välisiä etäisyyksiä ja eroja.