Suomi mukana vaatimassa EU:lta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa
Suomi yhdessä kuuden muun EU-maan kanssa vaatii EU:lta Pariisin ilmastosopimuksen mukaista, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Ranskan, Saksan, Hollannin, Ruotsin, Suomen, Portugalin ja Luxemburgin ilmastoasioista vastaavat ministerit tapasivat keskiviikkona 25.4. Pariisissa 2050 Pathways Platform -tapahtuman yhteydessä Ranskan kutsusta. Ministerit vaativat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisen kunnianhimoisen pitkän aikavälin strategian laatimista ja toimeenpanoa kaikissa maissa, erityisesti Euroopan unionissa.
Ministerit totesivat, että ilmastotieteen tulokset ovat hälyttäviä, ja lokakuussa julkaistava Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti soittaa kelloja entistä äänekkäämmin. Tieteen valossa kaikkien maiden on kiireellisesti tehostettava toimiaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unionin on säilytettävä ilmastojohtajuutensa ja saatava kaikki Pariisin ilmastosopimuksen osapuolet mukaan taisteluun ilmastonmuutosta vastaan, ministerit summasivat.
Eurooppa-neuvosto kehotti 22. maaliskuuta Euroopan komissiota valmistelemaan pitkän aikavälin strategian viimeistään vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Komissio on vahvistanut laativansa ehdotuksen strategiaksi mahdollisimman pian.
Brune Poirson, Eva Svedling, Eric Wiebes, Kimmo Tiilikainen, José Mendes, André Weidenhaupt ja Karsten Sach painottivat Pariisissa, että laadittavan strategian on oltava nykyistä kunnianhimoisempi, esitettävä kehityspolkuja kohti nollapäästöjä sekä laadittava tarvittavat välitavoitteet. Tapaamiseen osallistuneet maat korostivat sitoutuvansa valmistelemaan vastaavan, kaikkia sektoreita koskevan strategian myös kansallisella tasolla.
Vähähiiliseen talouteen tulee siirtyä globaalin oikeudenmukaisuuden hengessä ja tavalla, joka tukee YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi Pariisissa Suomen olevan sitoutunut vähentämään ripeästi päästöjään ja tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä.
”Hiilen energiakäytön lopettaminen vuoteen 2029 mennessä on tärkeä edistysaskel tällä tiellä.”
Polkuja kohti nollapäästöistä Suomea pohdittiin aamulla myös ensimmäisessä kansallisessa pyöreän pöydän Talanoa-dialogissa, johon Tiilikainen osallistui videoyhteyden välityksellä Pariisista.
”Kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja eri sektoreiden asiantuntijoiden yhteiseen pöytään tuomat tarinat rakentavat parempaa ymmärrystä ilmastokriisistä ja sen ratkaisukeinoista. Pöydän ympärillä oltiin optimistisia: me voimme ratkaista tämän haasteen, kun vain yhteistä tahtoa ja rohkeutta löytyy. Muutosta voidaan nopeuttaa, kun politiikka toimii suunnannäyttäjänä ja rakennamme Suomen vahvuuksien varaan.”
Tiilikaisen mukaan EU tarvitsee kunnianhimoisen tavoitteen ja strategian sen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Yksi EU:n ilmastopolitiikan kulmakivistä on sen päästökauppajärjestelmä.
”Pidän tärkeänä, että päästökauppajärjestelmää vahvistetaan edelleen ja myös laajennetaan. Olen ehdottanut kollegoilleni päästökaupan laajentamista kiinteistökohtaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen”, Tiilikainen sanoi Pariisissa.
Lisätietoja:
Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, [email protected]