Hyppää sisältöön
Media

Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia lähes kolmen miljardin edestä

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 30.5.2013 7.04
Tiedote
Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty ympäristön kannalta haitallisten tukien määrä. Ympäristöministeriön julkaiseman selvityksen mukaan ympäristön kannalta haitallisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenne- ja maataloussektoreilla. Näistä liikenteen osuus on suurin. Mahdollisten ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on lähes kolme miljardia euroa vuodessa ja ne ovat pääosin epäsuoria verotukia.Tarkastellut tuet lisäävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä sekä siitä ilmastolle aiheutuvia vaikutuksia. Niillä on merkittäviä vaikutuksia myös vesistöjen tilaan, ilmanlaatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen.

”Maailmanlaajuisesti fossiilisia tuetaan edelleen kaksi kertaa enemmän kuin vähäpäästöisiä energialähteitä. Kannustimet on muutettava sellaisiksi, että voidaan siirtyä puhtaisiin ratkaisuihin. Muutos voi tapahtua alan sisällä niin, että tuetaan vähäpäästöisiä ratkaisuja fossiilisten sijaan”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Liikennesektorilla tukipolitiikka on varsin pitkälle kansallisesti ratkaistavissa. Osa liikenteen tuista ohjaa liikkumis- ja asumisvalintojamme autoriippuvaisempaan suuntaan. Parhaillaan ministeriöissä valmistaudutaankin liikenteeseen liittyvien verotuskäytäntöjen uudistamiseen.

Energiasektorin verotuet ovat huomattavan suuria verrattuna esimerkiksi ilmastotoimien rahoitukseen. Niiden karsiminen ja uudelleen suuntaaminen on niin ikään merkittävä mahdollisuus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tässä tulee edetä myös EU:n ja globaalilla tasolla ympäristöhyötyjen varmistamiseksi.  

Maataloustuet perustuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jonka menojen osuus EU:n budjetista on merkittävä. Yhteinen maatalouspolitiikka luo raamin maataloustuille, mutta kansallisilla toimilla on varmistettava niiden ympäristövastuullisuus. Maatalous on suurin yksittäinen vesistöjen ravinnekuormittaja: maatalouden osuus ihmisen aiheuttamista fosforikuormituksesta vesistöihin on noin 65 ja typen päästöistä noin 55 prosenttia.

Taustoittava selvitys toteutettiin osana laajempaa valmisteluprosessia, jonka valtionvarainministeriö käynnisti yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Ympäristölle haitallisten tukien taustakartoitus sisältyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka tavoitteena on ekologisesti kestävää kasvun ja työllisyyden edistäminen. Tulevaisuudessa taloudellinen kasvu ja hyvinvointi on pystyttävä tuottamaan huomattavasti vähäisemmällä luonnonvarojen käytöllä ja ympäristön kuormituksella. Kestävä talouskasvun saavuttaminen edellyttää yhteiskunnan tuen asteittaista vähentämistä energia- ja materiaali-intensiivisille sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle.

Lisätietoja

Erityisavustaja Sini Eräjää, ympäristöministeriö, p. 040 772 3585, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö, p. 0400 232 763, [email protected]

Finanssineuvos Outi Honkatukia, valtiovarainministeriö, p. 040 4857 246, [email protected]