Näkökulma
Strategialla suunta yli vaalikausien – miksi sidosryhmien ääni on keskeinen

Ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ylikulutusta ei ratkaista neljässä vuodessa. Silti päätökset näistä aiheista tehdään usein vaalikausien rytmissä. Siksi ympäristöministeriö tarvitsee hallitusohjelmien rinnalle vaalikaudet ylittävän strategian määrittämään suuntaa ja ohjaamaan työtä.

Päivitämme strategiamme tämän vuoden aikana ja päätimme alusta asti osallistaa sidosryhmiä strategiatyöhömme laajasti. Jos strategia jää ministeriön sisäiseksi näkemykseksi, se ei kanna arjen valinnoissa, investoinneissa eikä poliittisessa päätöksenteossa. Sidosryhmien ääni ei siis ole strategiatyössä sivuroolissa, vaan ratkaisee sen uskottavuuden. Suunnalla on merkitystä vain, jos se on yhteinen.

Voxit-keskustelualusta avuksi näkemysten kartoittamiseen

Tätä taustaa vasten halusimme kokeilla uutta. Yhdessä Sitran ja Motivan kanssa otimme käyttöön Voxitin, digitaalisen osallistumisalustan, joka tuo yhteen laajan joukon näkemyksiä. 

Voxit-verkkoalustalla maalis-huhtikuussa käydyssä sidosryhmille suunnatussa keskustelussa tarkasteltiin erityisesti YM:n strategisiin tavoitteisiin liittyviä jännitteitä. Voxit tarjosi mahdollisuuden testata väitteitä, tunnistaa ristipaineita ja nostaa esiin uusia näkökulmia jo ennen strategian linjausten lukkiutumista. 

Keskusteluun osallistui 592 sidosryhmien edustajaa, ja väitteille annettiin yli 43 000 ääntä. Uusia väitteitä esitettiin yli 170. Meille tämä on viesti siitä, että kiinnostus ympäristöministeriön työhön on laajaa ja halu osallistua aitoa.

Vastauksista hahmottui kaksi selkeää painotusta. Yhtäältä korostui tasapainon etsiminen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden välillä. Toisaalta nähtiin vahva odotus siitä, että ympäristöministeriö toimii entistä rohkeampana suunnannäyttäjänä. Jälkimmäinen näkökulma oli selvän enemmistön (noin 80 % vastaajista) kanta.

Turbulentissakaan ajassa ei pidä laskea rimaa

Sidosryhmien viesti oli johdonmukaisesti se, että kunnianhimon tasosta halutaan pitää kiinni. Talouden taantumaa ei nähdä perusteena lykätä ympäristötoimia. Luonnonsuojelun vahvistamiselle on selvä ja laaja tuki. Luontokadon pysäyttäminen ilmastonmuutoksen rinnalla, Itämeren suojelu ja kaivostoiminnan rajoittaminen suojelualueilla nähdään välttämättöminä. Asumiseen liittyvissä vastauksissa korostuvat kohtuuhintaisuus, oikeus asuntoon ja segregaation ehkäisy. Rakennuskannan uudelleenkäyttö ja kiertotalous yhdistävät ympäristö- ja taloustavoitteita. 

Samalla ekologinen kestävyyskriisi ymmärretään yhä selvemmin myös turvallisuuskysymyksenä. Myös tarve sovittaa yhteen turvallisuus ja ympäristönsuojelu korostuu, huoltovarmuutta ei haluta vahvistaa ympäristön kustannuksella. Kulutuksen osalta viesti on suora: luonnonvarojen ja energian käytön vähentäminen on välttämätöntä, vaikka se haastaa talouskasvua koskevia oletuksia. Sääntelyn rooli nähdään olennaisena, eikä yritysten vapaaehtoisiin toimiin yksin luoteta. Ympäristölle haitallisten tukien poistaminen saa erittäin laajan tuen.

Kestävyysmurros vaatii reiluutta ja avoimuutta 

Yleisesti voi summata, että sidosryhmien mukaan suunnan on oltava kunnianhimoinen, mutta toteuttamisen keinot ratkaisevat hyväksyttävyyden. Voxit-keskustelut nostivatkin esiin vihreän siirtymän erityisesti oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Sitä ei nähdä vain teknologisena muutoksena vaan yhteiskunnallisena murroksena, joka koskettaa eri väestöryhmiä eri tavoin.  

Avoin keskustelu hyväksyttävästä haittatasosta saa vahvaa tukea. Tämä on strategiatyölle tärkeä viesti: vaikeita valintoja ei pidä piilottaa, vaan ne on tehtävä näkyviksi ja perusteltava kestävästi. 

Ministeriöltä odotetaan selkeämpää ja vahvempaa roolia

Yksi vahvimmista havainnoista liittyy ympäristöministeriön asemaan. Sidosryhmät odottavat ministeriöltä nykyistä voimakkaampaa roolia kestävyyssiirtymän koordinoijana. Tämä tarkoittaa vaikuttamista yli hallinnonalojen, aktiivisempaa otetta julkisessa keskustelussa ja kykyä rakentaa yhteistä tilannekuvaa. Esille tuotiin myös ministeriön aseman haasteet suhteessa suurempiin hallinnonaloihin sekä ehdotuksia toimivallan laajentamiseksi, kuten tiettyjen tehtävien siirtämistä YM:n vastuulle.

Erityisesti korostuivat päätöksenteon vahva nojaaminen tutkittuun tietoon ja ymmärrettävä ja rohkea viestintä. Luottamus syntyy avoimuudesta, eli siitä, miten tieto tuodaan yhteiseen keskusteluun. Sidosryhmät toivoivat kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista esimerkiksi kansalaispaneelien ja alueellisten foorumien kautta. Ministeriöltä odotetaan myös aktiivisempaa otetta julkisessa keskustelussa. 

Yhteinen suunta jäsentymässä

Kestävyyssiirtymä ei synny yksittäisistä päätöksistä, vaan yhteisestä suunnasta.  Ajatus ei ole, että suunnasta pitäisi olla konsensus, vaan se, että keskeiset ristiriidat tunnistetaan ja ratkaisut rakennetaan ne ymmärtäen.

Voxit keskustelut vahvistavat, että strategian arvo syntyy sen kyvystä yhdistää kunnianhimo, realismi ja hyväksyttävyys. Keskeiset johtopäätökset työllemme ovat tiivistettynä alla:

• Ekologinen kestävyys on perusta, josta ei tingitä
• Kestävyyssiirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi
• Ohjauskeinoja on vahvistettava
• Ympäristöministeriön roolia kokoavana ja koordinoivana toimijana tulee vahvistaa
• Tutkittuun tietoon perustuva valmistelu ja vaikuttava viestintä ovat onnistumisen edellytyksiä

Voxit-keskustelut osoittivat, että halua osallistua ja vaikuttaa on. Strategiatiimin ja johdon tehtävä on nyt käyttää tämä ymmärrys viisaasti.

Laura Höijer

tutkimusjohtaja 

Riikka Lamminmäki

viestintäjohtaja