Soiden ilmastovaikutukset esille Ramsarin kosteikkosopimuksen kokouksessa Uruguayssa
Martimoaapa kuuluu Ramsar-alueisiin. Kuva: Jari Kostet/Metsähallitus
Pohjoismaat haluavat tuoda paremmin esille soiden merkittäviä ilmastovaikutuksia Ramsarin kansainvälisen kosteikkosopimuksen osapuolikokouksessa 1.-9. kesäkuuta Uruguayssa. Tanskan aloitteesta maat esittävät hyväksyttäväksi uuden päätöslauselman, jolla halutaan edistää soiden suojelua ja ennallistamista sekä lisätä tietoisuutta soiden ekosysteemipalveluiden roolista ilmaston muutoksessa.
Soilla on merkittävä rooli maapallon kasvihuoneilmiössä. Suot pystyvät varastoimaan seitsemänkertaisen määrän hiiltä muihin luontotyyppeihin verrattuna. Vastaavasti soiden tuhoaminen esimerkiksi ojittamalla vapauttaa suon hiili- ja typpivarannot ilmakehään ja nitraatit vesistöihin. Soiden ojittaminen ja muu käyttö muodostaa viisi prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä maapallolla.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden soista on ojitettu lähes puolet ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat jopa 80 megatonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä vastaa neljäsosaa maiden yhteenlasketuista hiilidioksidipäästöistä. Soita ojittamalla menetetään hiilivarantojen lisäksi myös muita soiden tuottamia kallisarvoisia palveluita, kuten vesiensuojeluvaikutukset, tulvasuojelu, virkistyskäyttö sekä tuhotaan monimuotoista suolajistoa.
Luonnontilaiset suot ovat parhaita hiilinieluja
Maapallon pinta-alasta vain 3 prosenttia on soita, mutta ne pidättävät enemmän hiiltä kuin kaikki maailman metsät yhteensä. Suojelemalla soita ja ennallistamalla jo ojitettuja soita on mahdollista saada merkittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen hidastamisessa.
Palauttamalla ojitetun suon vedenpinta ennalleen, suon hiilidioksidipäästöt vähenevät nopeasti, mutta samalla metaanipäästöt kasvavat ja siten nettohyödyt lyhyellä aikavälillä jäävät vähäisemmiksi. Ennallistamalla soita palautetaan kuitenkin muita soiden hyviä ominaisuuksia kuten linnusto, vesiensuojelu- ja virkistyskäyttömahdollisuudet. Aikojen saatossa myös hiilensidontakyky paranee. Tiedot pohjautuvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteishankkeessa saatuihin tuloksiin pohjoisten soiden ilmastovaikutuksista.
Ramsar-sopimus on kansainvälinen ympäristösopimus kosteikkojen suojelusta ja kestävästä käytöstä. Sopimuksen on allekirjoittanut 168 osapuolta.
- Peatlands and climate in a Ramsar-context, loppuraportti* (pdf, Nordic Baltic Wetlands Initiative)
- Peatlands, climate change mitigation and biodiversity conservation. Policy brief (Pohjoismaiden neuvosto)
- Ramsar-alueet (ym.fi)
- The Ramsar Convention on Wetlands
Lisätietoja:
Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 02952 50198
Jari Ilmonen, Metsähallitus, [email protected], p. 040 831 8307
*NorBalWet PEAT- projekti: "A review of the importance of peatlands in the countries within the Nordic Baltic Wetland Initiative for mitigation climate change and potentials for restoration with a reference to designate peatland Ramsar sites in the region." Projektin rahoittajana on ollut Pohjoismainen ministerineuvosto