Selvitys: Valko-Venäjän ravinnekuormituksesta Itämereen uutta, entistä tarkempaa tietoa
Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys täydentää aikaisempia tietoja Valko-Venäjältä Itämereen päätyvästä fosforin ja typen kuormituksesta. Ensimmäistä kertaa on pystytty esittämään yhtenäisiä ja vertailukelpoisia arvioita Latvian ja Liettuan Valko-Venäjän väliseltä rajalta sekä Väinä- (Daugava) ja Niemen (Nemunas) -jokien suilta mitatuista ravinnekuormista. Tulokset antavat myös lisätietoa fosforin ja typen pidättymisestä niiden kulkeutuessa Latvian ja Liettuan läpi kohti Itämerta.
Itämeren suojelukomissio HELCOMin raportit osoittavat, että valtioiden rajat ylittävä Itämereen päätyvä ravinnekuormitus on merkittävää. Aiemmat tiedot ja arviot eivät ole kuitenkaan mahdollistaneet valtioiden rajat ylittävän kuormituksen riittävän tarkkaa arviointia. Tämän vuoksi Suomen ympäristöministeriö käynnisti selvityksen Latvian, Liettuan ja Valko-Venäjän kanssa.
Tarve vähentää Itämeren valuma-alueella sijaitsevista maista peräisin olevaa ravinnekuormaa on todettu monissa yhteyksissä. Vuonna 2007 hyväksytyn HELCOMin Itämeren suojelun toimintasuunnitelma (Baltic Sea Action Plan BSAP) määrittelee sopimuspuolien suurimmat sallitut ravinnekuormat Itämereen ja maakohtaiset vähennystavoitteet. Lisäksi vuoden 2013 HELCOMin ministerijulistuksen mukaan Itämeren ympäristön hyvän tilan saavuttaminen edellyttää vähennyksiä myös muiden kuin sopimuspuolten osalta Itämeren valuma-alueella. Noin kaksi kolmasosaa muille kuin sopimuspuolille asetetusta vähennystavoitteesta koskee Valko-Venäjää. Valko-Venäjältä Itämereen päätyvä valtion rajat ylittävä ravinnekuormitus kulkeutuu pääasiassa Latvian ja Liettua läpi virtaavien Väinä- ja Niemen-jokien välityksellä.
Tulokset myös osoittavat, että viime vuosina käynnistetyt Valko-Venäjän suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistuksen parantamiseen ja sitä kautta erityisesti Itämereen päätyvän fosforikuorman alentamiseen tähtäävät investoinnit ovat tärkeitä. Selvityksessä koottu tieto Valko-Venäjän rajalla mitatuista ravinnekuormista tarjoaa tulevaisuudessa hyvän perustan toteutettavien vesiensuojeluinvestointien vaikuttavuuden todentamiselle ja seurannalle.
Tutustu englanninkieliseen selvitykseen oheisen linkin kautta:
Lisätietoja:Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 286, [email protected]