Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätykseen tehoa yleissuunnitelmalla

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 26.6.2014 13.03
Tyyppi:Uutinen
KuIvalantaa © Pekka Alho

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laati Saaristomeren valuma-alueelle ravinteiden käytön yleissuunnitelman. Suunnitelma sisältää kartan typen ja fosforin yli- ja alijäämäalueet. Se auttaa suunnittelemaan, miten ravinteita voidaan ohjata niiden syntypaikoilta niitä tarvitseville alueille. Tavoitteena on kierrättää ravinteet mahdollisimman tehokkaasti ja korvata ostolannoitteita.

Selvityksen tekemistä on rahoittanut ympäristöministeriö ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.

Saaristomeren valuma-alueella muodostuu kierrätykseen kelpaavia ravinnejakeita, joita ovat mm. tuotantoeläinten lanta, maatalouden sivuvirrat, jätevedenpuhdistamojen lietteet, teollisuuden orgaaniset sivuvirrat, ruovikoiden niittojätteet sekä hoitokalastetut kalat. Jos näistä saatavilla ravinteilla korvattaisiin keinolannoitteita, voitaisiin vähentää riippuvuutta ostolannoitteista, vähentää mereen päätyvää kuormitusta sekä ja pitää lannoitteisiin päätyvä raha maakunnassa. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut selvittää parhaat mahdolliset keinot tähän.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvitti ravinnejakeiden kokonaismäärän, syntypaikat ja ravinnepitoisuudet. Lisäksi selvitettiin ravinteita vastaanottavan maatalousmaan ominaisuudet ja optimaaliset lannoitusmäärät, jotta ravinteet voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla viljelyssä.

Yleissuunnitelmassa esitetään ravinteiden muodostumisen ylijäämäalueet ja peltojen ravinteiden alijäämäalueet. Siten on pystytty esittämään paikkatietoaineistona, miten ravinteita pitäisi kuljettaa joko suoraan syntypaikalta pelloille tai sitten esimerkiksi biokaasutuksen jälkeen.

Selvityksessä esitetään valuma-alueelle kolmea uutta keskitettyä biokaasulaitosta (100 000 tonnia vuodessa) ja yhtätoista maatilakohtaista biokaasulaitosta (20 000 t/v) alueille, joilla syntyy merkittävästi hyödyntämiskelpoista raaka-ainetta. Lisäksi selvitys on käyttökelpoinen orgaanisten biomassojen uusien jatkokäsittelymenetelmien kehittämisessä ja kohdentamisessa alueella.