Rehn, Tiilikainen ja Berner: komission energian talvipaketti antaa hyvän pohjan jatkoneuvotteluille

Euroopan komissio julkisti 30.11.2016 pitkään odotetun energia-asioiden ”talvipakettinsa”, jonka aiheita ovat uusiutuvan energian direktiivin uudelleentarkastelu ja bioenergian kestävyyskriteerit, energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu, sähkömarkkinamallipaketti ja energiaunionin hallintomalli.

– Komission energiaunionistrategian visiot alkavat muuttua konkreettisiksi lainsäädäntöehdotuksiksi. Suomen kannalta lähtöasetelmat ovat nyt kohtuulliset, mutta lopputulos nähdään vasta pitkä neuvotteluvaiheen jälkeen noin kahden vuoden kuluttua, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

– Komission esitys uudistetuksi uusiutuvan energian direktiiviksi on Suomen kannalta suotuisa ja varmistaa, että Suomen hallituksen linjaukset uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat vakaalla pohjalla. Metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen energiaksi saa komission hyväksynnän, sanoo Rehn.

Kehittyneiden biopolttoaineiden edistämisessä Suomi vahva edelläkävijä

Suomi on ajanut vuosia pitkäjänteistä EU:n laajuista politiikkaa liikenteen biopolttoaineille. Työ on nyt tuottanut hedelmää, sillä talvipaketissa ehdotetaan myös ensi vuosikymmenelle jakeluvelvoitetta liikenteen uusiutuvalle energialle.

– Komissio ehdottaa myös erillistä velvoitetta kasvattaa kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta. Suomi on edelläkävijä kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannossa ja tukee vahvasti näiden tavoitteiden asettamista, toteaa ministeri Rehn.

– Komission esitys luo entistä vakaamman toimintaympäristön kehittyneiden biopolttonesteinen tuottaville suomalaisille edelläkävijäyrityksille, iloitsee liikenneministeri Anne Berner.

– Kehittyneet biopolttoaineet on kuitenkin tällä hetkellä määritelty esityksessä kapeasti ja tulemme tietysti vaikuttamaan tähän jatkossa, lisää Rehn.   

Metsäbiomassojen kestävyyden arvioinnissa komission malli kelpaa Suomelle

Uusiutuvan energian direktiiviehdotus sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille, bionesteille sekä jatkossa myös sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettäville kiinteille ja kaasumaisille biomassoille.

– Suomen kannalta on olennaista kiinteän biomassan nollapäästöisyyden säilyttäminen. Tämä on nyt julkaistussa ehdotuksessa turvattu, painottaa ministeri Rehn.

– Koska Suomen metsä- ja ilmastopolitiikka ovat kokonaisuutena arvioiden kestäviä, ei eräkohtaista kestävyyden arviointia suomalaisen metsäenergian osalta tarvita. Vältymme valtavalta byrokratialta, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Talvipaketin energiatehokkuusdirektiivissä ehdotetaan EU:n yhteiseksi sitovaksi tavoitteeksi 30 prosentin energiatehokkuuden parantamista. Suomen kannalta tärkeää on, että energiatehokkuudessa voitaisiin ottaa huomioon Suomen hyvä lähtötilanne ja pohjoiset olot samoin kuin taloutemme rakenteellinen kehitys.

Komission sähkömarkkinamalliehdotus vie sähkömarkkinoita joustavampaan ja entistä markkinalähtöisempään suuntaan, mikä on linjassa Suomen tuoreen kansallisen strategian painotusten kanssa.

Komission esittämästä energiaunionin hallintomallista voi pahimmillaan tulla raskas järjestelmä, joka edellyttäisi entistäkin enemmän raportointia ja pakotettua konsultointia komission ja naapurimaiden kanssa. Tavoitteena on kuitenkin oltava hallinnollisen taakan keventäminen.

Lisätiedot:

Elinkeinoministerin erityisavustaja Markku Rajala, puh. 050 345 8490

Maatalous- ja ympäristöministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, puh. 050 364 0836

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäasiantuntija Saara Reinimäki, puh. 050 303 3065

Erityisasiantuntija Tuuli-Maaria Aalto, TEM, puh. 050 431 7529