Ráđđehus attii ovdanbuktojumi ođđa luonddusuodjalanláhkan

Stáhtaráđđi lea odne čoakkámisttis dohkkehan ovdanbuktojumi ođđa luonddusuodjalanláhkan addima várás riikkabeivviide. Ođđa láhkaovdanbuktojumi vuođđun lea dáláš luonddusuodjalanláhka, muhto dat lea áigeguovdilastojuvvon ja láhkii árvaluvvojit ođđa njuolggadusat sihke ollásit ođđa logut. Ođđasat leat ovdamearkka dihte njuolggadusat ekologalaš kompensašuvnnas, uhkivuloš luonddutiippain, luonddudieđu hálddaheamis sihke álbmotlaš luonddu máŋggahápmásašvuođa strategiijas ja doaibmaprográmmas. Maiddái dálkkádatrievdamii vuogáiduvvan girjejuvvo lága ulbmiliidda.

”Dohkkeheimmet odne ovdanbuktojumi Suoma iehčanasvuođa áigge goalmmát luonddusuodjalanláhkan. Ovdanbuktojumi vuođđun lea jagi 1996 dohkkehuvvon láhka, man ovdal lei measta čuođi jagi duohkásaš, jagi 1923 vuoibmái boahtán luonddusuodjalanláhka. Lága ođasteapmi lei vealtameahttun, daningo luonddujávku ii leat bastojuvvon bissehit. Dál buktit luonddusuodjalanlága odná beaivái ja bissehit luonddujávkku Suomas”, biras- ja dálkkádatministtar Emma Kari dadjá.

Dáláš luonddusuodjalanláhka lea leamaš gustojeaddjin jagi 1997 rájes. Vaikko láhka lea gierdan áiggi oalle bures, de dasa leat dahkkon máŋggat dárkkistusat. Luonddusuodjalanlága doaibmivuohta ja váikkuhanvuohta lei dárbu váfistuvvot, dasa lassin lei ágga áigeguovdilastit ja čielggasmahttit lága. Luonddutiippaid ja šlájaid uhkivulošvuođas ja Suoma luonddu dilis lea ožžojuvvon eatnat ođđa diehtu, ipmárdus dálkkádatrievdama mearkkašumis luonddu máŋggahápmásašvuhtii lea lassánan, ja eará láhkaásaheapmi, stivrenvuogit ja hálddahus leat rievdan go dáláš luonddusuodjalanláhka lea leamaš gustojeaddjin. 

Ođđa láhka dorvvasta luonddu gievrrabut

Luonddutiippaid suodjaleapmi váldá ođđa luonddusuodjalanlágas stuora lávkki. Dihto, juo dálá áiggenai suodjaluvvon luonddutiippaid suodji váfistuvvo. Dasa lassin mielde duddjojuvvo mearrádusvuođđu uhkivuloš luonddutiippaid suodjaleapmái ja ásahuvvo čavgadit suodjaluvvon luonddutiippaid geahnohuhttingieldu. Maiddái eallišlájaid suodjaleapmi beavttálmahttojuvvo ja čielggasmahttojuvvo, mii ovttas luonddutiippain suodjalemiin ovddida mearkkašahtti ládje Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami.

Lágas viggojuvvo maid ovddidit riikkavuložiid, priváhta ja almmolaš doibmiid birasdiđolašvuohta luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami várás.

Luonddusuodjalanguovlluid mearrádusat seilot guhkás ovddešlágánin, muhto ovdamearkka dihte vierrošlájaid jávkadeapmi suodjalanguovlluin ovttageardánahttojuvvo. Dát guoská ovdamearkka dihte miŋkka ja neahtebeatnaga, mat leat Suoma luonddu máŋggahápmásašvuhtii hui vahátlaš vierrošlájat, ja heajudit mearkkašahtti ládje čáhceloddemáddodagaid.

Dasa lassin málbmaohcan gildojuvvo álbmotmehciin ja luonddumehciin ollásit, ja stáhta eará suodjalanguovlluin dan eavttut čavgejuvvojit. Ráddjehusat, mat čuhcet málbmaohcamii, leat válmmastallojuvvon ovttas ruvkelága ođasnuhttimiin.

Láhkii mielde eaktodáhtolaš ekologalaš kompensašuvdna

Láhkii buktojuvvo ođasin eaktodáhtolaš ekologalaš kompensašuvdna. Dán mielde ekonomalaš doaimmas lundui mielddisbukti geahnohuhttin lea vejolaš buhttejuvvot.

Ekologalaš kompensašuvdna lea ekonomalaš stivrenvuohki, man mielddisbukti gokčá -prinsihpa mielde gullet luonddu máŋggahápmásašvuhtii mielddisbuktin áruid golut fidnu ollašuhttingoluide.  Eananeaiggát sáhttá hálus mielde buvttadit luondduárvvuid ja oažžut daidda eiseválddi sihkkarastima. Buvttaduvvon luondduárvvut sáhttet vuvdojuvvot ovdamearkka dihte fitnodahkii, mii háliida buhttet doaimmastis lundui mielddisbuktin geahnohuhttimiid. Geahnohuhttima dagaheaddji bealistis oažžu sihkkarastima das, ahte geahnohuhttima buhtten lea áššáigullevaš dehege sáhttá čujuhit doaimmas ovddasvástáduslašvuođa čađačuovgi vugiin siviilaservodaga go ovdamearkka dihte investerejeddjiid ja ruhtadeddjiid guvlui.

Searvevuohta ja lága movttiidahttivuohta váfistuvvo

Ođđa luonddusuodjalanlágain viggojuvvo ovddidit riikkavuložiid searvevuohta iežaset eallinbirrasa mearrádusdahkamii. Almmolaš birasdiđolašvuođa váfisteami lassin ovdamearkka dihte mearrádusdahkama vuorrováikkuhusvuohta lasihuvvo luonddusuodjalanlága plánemis.

Lágas váfistuvvojit maid suodjaleami ekonomalaš doarjaga vejolašvuođat, ja eaktodáhtolaš suodjalanprográmmaiguin, dego dáláš Helmi- ja Metso-prográmmaiguin, duddjojuvvo njuolggadusvuođđu. Luonddusuodjaleami dohkálašvuohta dorjojuvvo nu ahte čielggasmahttojuvvo ja muhtin oassái viiddiduvvo buhtadusaid mudden. Eananeaiggáda rievttit dorvvastuvvojit dálas buhtadusortnega bakte, mii mieigá dievas buhtadusa prinsihppii.

Láhka maid váfista sápmelaččaid rivttiid nu ahte váldá vuhtii sápmelaččaid álgoálbmotrivttiid luonddusuodjalanlága ollahuhttimis dáláža gievrrabut. Evttohusaide gullá earret eará árbevirolaš sámi ealáhusaid ja kultuvrra geahnohuhttingielddus.

Ođastus lea válmmastallojuvvon viiddes ovttasbarggus

Evttohus ođđa luonddusuodjalanláhkan lea válmmastallojuvvon birasministeriija ásahan fidnus jagi 2020 álggu rájes. Prošeaktajoavkkuide ja fidnu stivrenjovkui leat oassálastán ministeriijat, eiseválddit, dutkanorganisašuvnnat, searvvit ja ávkegozihandoaibmit. Válmmastallama dieđalaš duogáža váfisteami várás birasministeriija čohkkii dieđaneavvunfidnu SOFIin dutkanjoavkku, man bargun lei duddjot ollislaš gova láhkaođastusa váikkuhusain.

Ulbmilin lea, ahte ođđa luonddusuodjalanláhka boahtá vuoibmái geasset 2023.

Lassidieđut

Pasi Kallio
láhkaásahanráđđi
0295 250 251
[email protected]

Antti Heikkinen
biras- ja dálkkádatministara sierraveahkki
029 5250 231
[email protected]

Oaiveministtar Sanna Marina ráđđehusprográmmas lea biddjon ulbmilin bissehit luonddu máŋggahápmásašvuođa hedjoneapmi Suomas ja asttahit ON biodiversiteahttasoahpamuša ulbmiliid. Ráđđehusprográmma mielde luonddusuodjaleami láhkaásaheapmi ođasnuhttojuvvo árvvoštallama vuođul. Luonddusuodjalanláhka lea okta deháleamos vugiin dorvvastit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa.