Nevan jätevesitunneli valmistui – lähes kaikki Pietarin jätevedet puhdistetaan
Pietarin vesilaitos käynnisti tänään 10. lokakuuta Nevan tunneliviemärin uuden jätevesipumppaamon. Tunneliviemärin ansiosta lähes kaikki Pietarin jätevedet voidaan nyt johtaa jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi, mikä lopettaa lähes kokonaan kaupungin puhdistamattomien jätevesien päästöt Itämereen. Itäisimmän Suomenlahden tila on viimeisten tutkimusten mukaan parantunut Pietarin tehostuneen jätevesienkäsittelyn ansiosta.
Suomen avustus, 4,8 miljoonaa euroa, käytettiin tunnelipumppaamon laitetoimituksiin. Investointioh-jelmaan kuuluva pohjoisen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistuu ensi vuonna.
Jätevesikuorma vähentynyt huikeasti
Nevan tunneliviemäri on viimeisiä Pietarin vesilaitoksen ja ympäristöministeriön 20-vuotisen yhteistyön hankkeita. Ympäristöministeriö on tukenut lähialuevaroin Pietarin jätevesihankkeita yhteensä 38 miljoonalla eurolla vuodesta 1991. Pietarin kaupunki on investoinut jätevesiensä käsittelyyn pitkälti yli miljardi euroa. Satsauksilla on vähennetty Pietarin jätevesikuormitusta Itämereen lähes kolmen miljoonan asukkaan kuormituksen verran. Fosforikuorman vähennys on ollut yli 2000 tonnia vuodessa.
Yhteistyön aikana on kehitetty laitoksen hallintoa ja käyttöä, koulutettu henkilökuntaa, kehitetty kunnossapitoa, pilotoitu uudenlaisia viemärien saneerausmenetelmiä, modernisoitu jätevedenpumppaamoja ja tehostettu jätevedenpuhdistusprosesseja.
Yhteistyön kulmakiviä ovat olleet ensimmäinen kansainvälisenä yhteisrahoitushankkeena toteutettu lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen sekä Helsingin ja Pietarin vesilaitosten twinning-kumppanuusohjelma, jossa koulutettiin laitoksen johtoa ja henkilökuntaa modernissa vesilaitostoiminnassa. Biologis-kemiallisen fosforinpoiston kokeilutoiminta, joka oli aivan uutta koko Venäjällä, johti sen täysimittaiseen käyttöönottoon Pietarin kaikilla jätevedenpuhdistamoilla. Tänään Pietarin vesilaitos on Venäjän parhaiten toimivia laitoksia.
Suomen ympäristöministeriön ja Pietarin aloittama kahdenvälinen yhteistyö johti yhteistyöhön kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja ensimmäiseen EBRD:n lainaohjelmaan Pietarin jätevesi-investointeihin. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus toi yhteen kansainvälisen laina- ja lahjarahoituksen, ja toimi katalysaattorina useassa investoinnissa. Tässä yhteistyössä Suomen antama kahdenvälinen apu kohdistui paitsi suomalaisiin laitetoimituksiin, myös investointien valmistelua tukeviin selvityksiin.
Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin johto on sitoutunut yhteistyöhön ja pitkäjänteiseen toimintaan Itämeren hyväksi.
"Pietari on Itämeren suurin rannikkokaupunki, ja siksi meillä on erityinen vastuu Itämeren tilasta. Tästä päivästä alkaen kaupunkimme jätevesistä puhdistetaan jo 98,4 prosenttia. Tämä on tämä tulosta Venäjän hallituksen, Pietarin kaupungin, itse Vodokanalin ja tietysti myös ulkomaisten - aivan erityisesti suomalaisten kumppaniemme - yhteisistä ponnistuksista. Olemme vilpittömän kiitollisia Suomen ympäristöministeriölle yhteistyöstä, joka on jatkunut jo yli kaksi vuosikymmentä", Vodokanalin pääjohtaja Felix Karmazinov kertoo.
Nyt Pietari panostaa tietotaidon jakamiseen muille Venäjän kaupungeille. Se on perustanut mm. kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen, jonka koulutusyhteistyössä suomalaiset ovat vahvasti mukana.
Yhteistyö on hyödyttänyt suomalaisia yrityksiä
Ympäristöministeriön Pietari-yhteistyön kumppaneina on toiminut kymmeniä suomalaisia vesialan yrityksiä ja yhteisöjä. Pitkäaikainen yhteistyö on edistänyt suomalaisen vesialan tunnettuutta ja sijoittumista Venäjälle. Investoinnit jätevedenpuhdistukseen Pietarissa ovat myös olleet monin verroin kustannustehokkaampia kuin toteutettuina Suomessa. Hyödyt suomalaisille Pietarin jätevesihuollon kehittämisessä ylittävät moninkertaisesti siihen suunnatut satsaukset. Pietaria voidaan pitää suomalaisen vesialan viennin menestystarinana.
Nevan tunneliviemärihanke on pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden kärkihanke, jota lainoittavat Pohjoismaiden investointipankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä Euroopan investointipankki yhteensä noin 60 miljoonan euron lainoin. Lisäksi Ruotsin valtiolta ja pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastosta on osoitettu noin 31 miljoonan euron lahjarahoitus hankkeeseen.
Lisätietoja:Kansainvälisten asiain neuvos Kristiina Isokallio, ympäristöministeriö, puh. 050 581 9618, [email protected]
Ympäristöneuvos Laura Saijonmaa, ympäristöministeriö, puh 040 546 3344, [email protected]