Muutosta edistetään monella taholla – miten kunnat voivat valmistautua?
Kunnille suunnatun Ryhti-infon paneelissa keskusteltiin kuntien valmiuksista ja valmistautumisesta rakennetun ympäristön digitalisaatioon ja uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Ympäristöministeriön Jari Vaarma johdatteli keskustelua ja summaa sen antia.
Etelä-Savon ELY-keskus on kartoittanut alueen kuntien nykytilannetta ja edellytyksiä muutokseen KaavaDigi-pilottihankkeessa. Selvityksen mukaan kuntien valmiudet muutokseen ovat hyvin eri tasoiset. Osa kunnista on diginatiiveja, joilla digitaalisuus on arkea. Toisessa ääripäässä ovat asiasta kyllä kiinnostuneet “digiuinujat”, joiden aika ja resurssit eivät riitä muutokseen valmistautumiseen. Näin kuvasi Etelä-Savon ELY-keskuksen selvitystä maankäyttöasiantuntija Satu Reisko. Kaikille yhteistä on tarve kartoittaa nykytila eli mitä aineistoja on, missä ne sijaitsevat ja minkälaisessa muodossa ne ovat, sekä mitä järjestelmiä ja prosesseja on käytössä tiedon tuottamiseen ja tallentamiseen. KaavaDigi-hanke tarjoaa Etelä-Savon kunnille konkreettista opastusta muutoksessa, mihin erityisesti pienemmissä kunnissa on oltu tyytyväisiä.
Ison kaupungin näkökulma saatiin Toni Laineelta Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Tampereella selvitetään parhaillaan nykytilannetta, vaikka kehitystyötä on tehty jo pitkään. Esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisterin perusparannusta on tehty usean vuoden ajan ja maastotietokantoja on parannettu kansallisessa maastotietokannan parannusprojektissa. Tiedon avoimuutta on edistettävä pitkäjänteisesti. Aineistoja jaetaan dataportaalissa ja kantakarttatiedot ovat kaikille avointa, maksutonta dataa. Työ on helpottunut, kun tiedon tarvitsijat voi ohjata suoraan tietokantaan. Tampere on aktiivisesti kehittänyt toimintatapoja ja osallistunut muun muassa Ryhti-hankeen yhteentoimivuustyöhön.
Kunnat voivat vaikuttaa paikkatietotoimintaan liittyvään kehitystyöhön Maanmittauslaitoksen koordinoiman Paikkatietojen kuntafoorumin, PAKU:n kautta. Foorumissa noin 200 kunnan ja valtionhallinnon edustajat vaihtavat tietoa julkishallinnon paikkatietotoimintaa koskettavasta kehitystyöstä Maanmittauslaitoksen Jaakko Uusitalo kuvasi toimintaa. PAKU:ssa on maanmittauksen asiantuntijoiden lisäksi mukana myös rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun edustajia kunnista ja virastoista. Foorumin puheenjohtaja valitaan kuntien keskuudesta. Erityisesti asemakaavoituksen ja kiinteistöhallinnan asiantuntijoita kaivattaisiin mukaan työhön.
Käynnissä on siis useita hankkeita eri tahojen vetäminä, ja työtä on jo paljon takana, mutta myös edessä. Pienemmissä kunnissa resurssit voivat olla tiukat ja työtä on ulkoistettu yksityiselle sektorille. Suurissa kunnissa toisaalta on runsaammin selvitettävää ja koordinoitavaa muutosta varten. Tampereella koordinointi ja tiedon jakaminen on ratkaistu asiantuntijoista ja päälliköistä koostuvalla seurantatiimillä, pienissä kunnissa työhön voi riittää yksi asiaan perehtynyt henkilö. Kaikenlaiset kunnat on saatava mukaan muutokseen.
Mitä tukea kunnissa erityisesti kaivataan? Paneelikeskustelun perusteella tärkeää on saada ajoissa tieto siitä, mitä konkreettisesti täytyy tehdä ennen RYTJ:n käyttöönottoa. Vuodenvaihteessa saamme selvennystä siihen, miten tietojen toimittaminen käytännössä muuttuu. Kokonaisuuden hallintaan saamiseksi tarvitaan myös koulutusta ja perehdytystä, sillä tietomalleja pitäisi vastaanottamisen lisäksi pystyä myös hyödyntämään. Rahoitusmalleista tarvitaan ennakoitua tietoa, jotta ne voidaan huomioida talousarvioissa. Muutos tulee aiheuttamaan kustannuksia kunnissa, mutta ne maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Jari Vaarma
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
