Monen linnun muuttomatka katkeaa ennen Suomea

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 9.5.2016 11.27
Tyyppi:Uutinen

Linnut eivät piittaa maiden rajoista. Monet niistä kaipaavat suojelua pesimäpaikoillaan ja talvehtimisalueillaan sekä turvallisia oloja muuttomatkoillaan maanosista toisiin. Kuvassa pikkulepinkäinen. © UNEP UNEP/CMS Secretariat and UNEP/AEWA Secretari UNEP/CMS Secretariat and UNEP/AEWA Secretariat

Kansainvälistä muuttolintujen päivää vietetään jälleen 10. toukokuuta. Suomessa pesivistä linnuista 90 prosenttia on muuttolintuja. Niiden kannalta vaarallisin alue on Välimeren seutu, minkä kautta suurin osa linnuistamme muuttaa tai missä ne talvehtivat. Yksin Välimeren alueella tapetaan laittomasti noin 25 miljoonaa lintua vuosittain.

Linnustonsuojelun asiantuntijajärjestön BirdLife Internationalin tutkimuksen (2015) mukaan laiton pyynti Välimeren alueella on laajinta Egyptissä, missä tapetaan vuosittain 5,7 miljoonaa lintua. Myös Syyria ja Libanon ovat synkkiä alueita. Ongelma on valitettavan laaja myös Euroopan unionissa: Italiassa pyydetään laittomasti 5,6 miljoonaa lintua, Kyproksella 2,3 miljoonaa sekä Kreikassa, Ranskassa ja Kroatiassa kussakin noin puoli miljoonaa lintua.  Maltalla lintuja tapetaan eniten suhteessa maan pinta-alaan.

Pahimpia yksittäisiä Välimeren alueita ovat El Manzalan alue Niilin suistossa, Menbej-Tishreenin patoalue Syyriassa sekä Famagusta Kyproksella. Kussakin niissä surmataan yli 600 000 lintua vuodessa

Ylivoimaisesti suurin osa (noin 20 miljoonaa) laittomasti pyydystetyistä linnuista on varpuslintuja. Yleisimmät pyyntikeinot ovat ampuminen sekä ansapyynti muun muassa liimapyydyksillä ja verkoilla. Esimerkiksi Egyptin rannikolla lintuja vastassa on satojen kilometrien pituisia verkkolinjoja.

Lintuja pyydetään ravinnoksi – esimerkiksi Ranskassa peltosirkut ovat suurta herkkua, vaikka laji on siellä rauhoitettu. Lintuja tapetaan myös valtavia määriä vain huvin vuoksi, esimerkiksi linnut ovat harjoitusmaaleja. Moni lintu kokee Sylvian joululaulusta tutun kohtalon eli päätyy häkkilinnuksi.

Kultasirkku lähes hävinnyt Suomesta

Tuoreen Suomen lintujen uhanalaisuus -arvioinnin (2015) mukaan maamme 245 arvioidusta lintulajista 87 lajia eli 36 prosenttia on uhanalaisia. Pyynti ja metsästys erityisesti muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla ovat merkittävä uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Esimerkkejä näistä lajeista ovat kultasirkku, heinätavi, jouhisorsa ja mehiläishaukka.

Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu kultasirkku on Kaakkois-Aasiassa talvehtiva laji. Kultasirkkuja päätyy ruokapöytään erityisesti Kiinassa, missä sitä metsästetty huippuvuosina 300 000 yksilöä.

”Kultasirkun viimeinen todettu pesintä Suomessa on vuodelta 2005. Oli vähällä, ettei sitä luokiteltu lintujen uhanalaisuusarvioinnissa hävinneeksi”, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Kultasirkkujen yksilömääräksi Suomessa on arvioitu 0-2.

”Mehiläishaukka puolestaan talvehtii Afrikassa Sahelin eteläpuolella. Kuivuuden vuoksi lintualueet ovat supistuneet, mikä helpottaa niiden pyydystämistä”, Mikkola-Roos kertoo.

Mikkola-Roos toivoo, että suomalaiset tiedostaisivat laittoman metsästyksen laajuuden ja pohtisivat matkakohteitaan tästäkin näkökulmasta.

”Suomalainen matkailija voi vaikuttaa asiaan ainakin ottamalla ongelma-alueiden matkailuviranomaisiin ja suomalaisiin matkanjärjestäjiin sekä katsomalla, mitä syö ravintolassa”.

Muuttolintujen päivää (World Migratory Bird Day) vietetään noin 130 maassa. Suomessa BirdLife Finlandin järjestämä ns. Tornien taisto -kilpailu 7.5. oli osa maailmanlaajuisten tapahtumien ketjua.