Hyppää sisältöön
Media

Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydennysmahdollisuuksista ympäristöministerille

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 20.1.2015 12.26
Tiedote

Ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat

Saariston kansallispuistoissa on paljon kehittämispotentiaalia esimerkiksi luontomatkailussa. © Tapio Heikkilä, YHA-kuvapankki

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen otti tänään vastaan Metsähallituksen selvityksen Itäisen Suomenlahden, Tammisaaren saariston ja Saaristomeren kansallispuistojen täydennysmahdollisuuksista. Metsähallitus arvioi myös Porkkalanniemen ja sen edustan merialueen suojeluvaihtoehtoja.  Ympäristöministeriö lähettää selvityksen laajalle lausuntokierrokselle.

Merialueet ja vedenalainen luonto aliedustettu

Suomenlahden ja Saaristomeren kansallispuistot koostuvat valtion omistamista saariryhmistä tai yksittäisistä saarista tai niiden osista sekä erillisistä vesialueista. Puistot ovat etupäässä saaristomaiseman ja meren pinnan päällisen saaristoluonnon suojelualueita. Sen sijaan monet vedenalaiset luontotyypit, kuten riutat ja harjumuodostelmat ja päätemoreenit, ovat kansallispuistoissa puutteellisesti edustettuja.

Pääosin vain ulkosaaristosta muodostuvasta Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa (656 hehtaaria) ei ole tällä hetkellä lainkaan vesialueita. Metsähallituksen selvityksen mukaan Itäisellä Suomenlahdella on kansallispuiston täydennysalueiksi soveltuvia valtion vesialueita noin 21 000 hehtaaria ja maa-alueita noin 1 100 hehtaaria. Näistä pääosa on puolustushallinnon käytöstä vapautuneita ja Metsähallituksen luontopalveluille siirtyneitä alueita.

Tammisaaren saaristossa kansallispuiston täydennysalueiksi soveltuvia merialueita on noin 6 400 hehtaaria ja maa-alueita 124 hehtaaria. Puiston pinta-ala on nyt 5 488 hehtaaria. Merkittävin laajennusalue olisi Segelskärin ulkoluotojen alue.

Myös paikoin hajanaista Saaristomeren kansallispuistoa olisi selvityksen mukaan tarkoituksenmukaista yhtenäistää hankkimalla puistoon yksityisomistuksessa olevia maa- ja vesialueita, jotka kuuluvat Natura2000-verkostoon.  Merenpohjan inventoinneissa on paljastunut, että erityisesti kolmannen Salpausselän alueet niin veden pinnan päällä kuin myös merenpohjassa ovat poikkeuksellisen arvokkaita.

Porkkalan suojeluarvojen turvaamiseksi tutkittiin neljää vaihtoehtoa

Porkkalanniemen ja sen edustan maa- ja vesialueiden suojelemiseksi Metsähallitus tutki neljää vaihtoehtoa, joissa kaikissa on mukana valtion luonnonsuojelukohteita, Metsähallituksen hallinnoimia vesialueita sekä puolustusvoimien käytössä olevia alueita. Selvityksen mukaan Porkkalan luonnonarvot voidaan turvata perustamalla valtion omistamista alueista luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella tai kansallispuisto eduskunnan säätämällä lailla. Luonnonsuojelualueen perustaminen ei sulje pois kansallispuiston perustamismahdollisuutta myöhemmässä vaiheessa.

Selvityksessä vertaillaan kolmea erilaista kansallispuistovaihtoehtoa. Kaikki kansallispuistovaihtoehdot edellyttävät infrastruktuurin, kuten matkailijoiden palveluiden, tieverkon, satamien ja palvelurakenteiden, parantamista. Tämä on välttämätöntä, jotta aluetta voidaan esitellä yleisenä nähtävyytenä ja jotta käytön haittoja luonnolle sekä pysyvälle asutukselle ja kesäasukkaille voidaan vähentää.

Alustavan arvion mukaan kansallispuiston perustamisvaiheen kustannukset ovat noin 1 miljoona euroa ja käyttökustannukset noin 80 000 euroa vuodessa. Uuden kansallispuiston perustaminen edellyttää kustannuksia vastaavaa lisäystä Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden hoidon määrärahaan. Luonnonsuojelualueen perustamisen investointi- ja vuotuiset ylläpitokustannukset ovat vähäisemmät kuin kansallispuiston. Luonnonsuojelualueen perustamisesta kustannuksia syntyisi investointien osalta noin kolmannes ja käyttökustannuksia puolet kansallispuistovaihtoehtoihin verrattuna.

”Minua kiehtoo ajatus, että Porkkalan kansallispuisto perustettaisiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kunniaksi. Siinä yhdistyisi arvokas merellinen luonto ja Suomen historia. Porkkalan kansallispuisto tarjoaisi uusia mahdollisuuksia positiivisille luontokokemuksille ja luontomatkailun kehittämiselle", ympäristöministeri Grahn-Laasonen sanoo.

Hän on myös jäsen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 valtuuskunnassa ja kertoo vievänsä ajatusta eteenpäin.

"Toivon, että saamme tästä ideasta palautetta alueen toimijoilta ja kunnilta lausuntokierroksen aikana", Grahn-Laasonen sanoo.

Lisätietoja

Metsähallitus: erikoissuunnittelija Jouko Högmander, p. 0400 826 440, [email protected]

Ympäristöministeriö: erityisavustaja Aino Salo, p. 050 306 9599, [email protected] ja ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, p. 02952 50 064, [email protected]