Meren tilan parantamiseksi tarvitaan jatkotoimia osoittaa uusi tila-arvio
Itämeren tilasta on valmistunut laaja tietopaketti Suomen meriympäristön tila 2018. Raportissa on määritelty, mitä Itämeren meriympäristön ”hyvä tila” tarkoittaa, ja meriympäristön tila vuosina 2011–2016 on arvioitu tämän määrittelyn mukaisesti. Koska meriympäristö ei monilta osiltaan ole hyvässä tilassa, raportti listaa yleisiä tavoitteita sen parantamiseksi. Teos sisältää tutkimustietoa planktonista hylkeisiin, ravinteista ja vaarallisista aineista roskiin, meluun ja ihmisen toimien vaikutuksiin. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu päivittää samalla Suomen merenhoitosuunnitelman meriympäristön tilaa koskevat tiedot, joita käytetään perustana merenhoidon toimenpideohjelmaa päivitettäessä.
Raportin laatimiseen osallistui yli 80 suomalaista asiantuntijaa. Suomen ympäristökeskuksen lisäksi raportin toimittajina olivat asiantuntijat ympäristöministeriöstä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. SYKE julkaisi raportin poikkeuksellisesti tieteellistä vertaisarviointia vaativassa sarjassaan, koska tulosten luotettavuus haluttiin varmistaa ulkopuolisilla arvioitsijoilla.
Meren tila on edelleen heikko, mutta myös paranemisen merkkejä näkyy
”Raporttimme osoittaa, että Itämeren tilassa on nähtävissä paranemisen merkkejä, vaikka kokonaisuudessaan meren tila on edelleen heikko. Vaarallisten ja haitallisten aineiden väheneminen näkyy huippupetojen parantuneena lisääntymisenä, ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehdyt ponnistelut tuottavat tulosta erityisesti itäisellä Suomenlahdella”, yksi julkaisun toimittajista, SYKEn tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen tiivistää.
Raportti käsittelee meren tilan lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ja muita ihmisen aiheuttamia ympäristöpaineita. Meren tilaan vaikuttavat eniten valuma-alueelta kulkeutuva kuormitus: ravinteet, vaaralliset ja haitalliset aineet ja roskat. Ihmistoiminnan vaikutus mereen on huomattava, ja se näkyy muun muassa herkkien merilintujen vähenemisenä, meritaimenen uhanalaisuutena ja elinympäristöjen laadun heikkenemisenä.
Raporttia varten on ensimmäistä kertaa arvioitu meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt. Ne voivat nousta jopa 430 miljoonaan euroon vuodessa.
Eri merialueilla tarvitaan erilaisia toimia
Suomen merialue kokonaisuudessaan on rehevöitynyt. Suomesta Itämereen päätyvä fosforin kokonaiskuormitus on onnistuttu 1970-luvun puolivälistä kääntämään laskuun. Typen kokonaiskuormituksen kehityssuunta ei ole yhtä selvä, vaikka yhdyskuntien typpikuormitus on laskenut.
Merialueiden välillä on eroja. Pohjanlahdella rehevöityminen on vähäisempää ja happipitoisuus on pohjan läheisyydessä edelleen hyvä. Myös pohjaeläinyhteisöt ja erilaiset elinympäristöt ovat siellä paremmassa kunnossa kuin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjois-Itämerellä. Pohjanlahden ja muiden merialueiden välillä on vastaavanlaisia eroja myös planktonyhteisöjen, merilintujen ja itämerennorpan tilanteessa. Rehevöityminen on viime vuosina lisääntynyt myös tähän asti suhteellisen hyvin voineella Selkämerellä.
Tavoitteena on meriympäristön hyvä tila
”Merenhoidossa tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Tämä tila-arvio toimii tietoperustana, jonka pohjalta merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman tarkastaminen käynnistyy ensi vuoden aikana. Tarvetta on kohdentaa toimenpiteitä erityisesti niihin seikkoihin ja niille alueille, joiden osalta ihmistoiminnan aiheuttamat haittavaikutukset ovat selviä eikä hyvää tilaa ole saavutettu”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä kertoo.
Nyt julkaistu raportti kytkeytyy Itämeren suojelukomission (HELCOM) kesällä 2018 julkaistuun arvioon koko Itämeren meriympäristön tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. HELCOM:in arvioon käytettiin Suomen osalta samoja tietoja kuin tässä julkaisussa.
Suomen meriympäristön tila 2018 on saatavissa sähköisenä julkaisuna ilmaiseksi.
Samuli Korpinen, Maria Laamanen, Janne Suomela, Pekka Paavilainen, Titta Lahtinen ja Jan Ekebom (toim.): Suomen meriympäristön tila 2018
248 s., Grano, Helsinki 2018
Julkaisu on ladattavissa verkkojulkaisuna Helda-tietokannassa
Julkaisu on tilattavissa painettuna SYKEn verkkokaupasta:
syke.juvenesprint.fi
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1811, [email protected]
ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 359, [email protected]
johtava asiantuntija Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 947, [email protected]