Maatalouden ammoniakkipäästöt kuriin kustannustehokkaasti
Suomen ympäristökeskuksen uuden selvityksen mukaan maatalouden ammoniakkipäästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Parhaat keinot liittyvät eläinten ruokintaan, lannan levittämiseen ja lantavarastojen kattamiseen.
Ammoniakkipäästöjen vähentäminen parantaa ilman laatua sekä vähentää maaperän happamoitumista ja rehevöitymistä. Päästöjen vähentämisessä Suomea ohjaa muun muassa EU:n päästökattodirektiivi. Suomen päästöt ovat vuosina 2010–2013 olleet 5–7 kilotonnia sallittua suuremmat. Maatalous aiheuttaa meillä 90 % ammoniakkipäästöistä.
Selvityksessä arvioitiin Suomen maatalouden ilmaan joutuvat ammoniakkipäästöt vuosille 2020 ja 2030. Arvio tehtiin sekä vain toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen että lisätoimien kanssa, joita tarvitaan päästövelvoitteen alittamiseksi. Toimintaympäristön muutoksia ovat muutokset eläinmäärissä, eläinten typenerityksessä ja lannankäsittelyssä, nitraattiasetuksen muutos sekä esitys maatalouden kehittämisohjelmaksi vuosille 2014–2020.
Suomen maatalouden ammoniakkipäästöjen tulisi vuonna 2020 olla 6,9 kt pienemmät kuin 2005. Toimintaympäristön muutoksen avulla päästöt alenevat kuitenkin vain 2,8 kt, joten lisätoimia tarvitaan.
Kun otetaan huomioon myös toimintaympäristön muutokset, eri lisätoimilla maatalouden ammoniakkipäästöt vähenevät vuodesta 2005 vuoteen 2020 erikseen toteutettuna seuraavasti:
- Lypsylehmien ja nuorten nautojen valkuaislisäruokinnan tarkentaminen tai lopettaminen = 5,7 kilotonnia. Jo lypsylehmät toisivat vuosittaisia säästöjä 8 milj.€.
- Lietelannan ja virtsan 60-prosenttinen sijoituslevittäminen ja 40-prosenttinen letkulevittäminen, kuivalannan ja pintaan levitetyn lietelannan multaaminen 12 tunnin sisällä = 5,4 kilotonnia. Vuosittainen kustannus: 2,3 milj. €.
- Lietesäiliöiden kattaminen vähintään kelluvalla katteella ja virtsasäiliöiden kattaminen kiinteällä katteella = 3,2 kilotonnia. Vuosittainen kustannus: 1,8 milj.€.
Yhdessä toteutettuna maatalouden ammoniakkipäästöt vähenisivät näillä toimilla noin 8,4 kt, kun toimintaympäristön muutokset otetaan huomioon. Vähennyksen vuosittaiset kustannukset olisivat yhteensä noin 4,2 milj. €. Lisäksi säästöjä tulisi nautojen ruokinnallisista muutoksista.
Lisätietoja:
Sirpa Salo-Asikainen, ympäristöministeriö, p. 0400 178 337
Juha Grönroos, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 128