Maailman luonnonvaraisten lajien päivä keskittyy laittoman kaupan torjumiseen
YK:n Maailman luonnonvaraisten lajien päivää (World Wildlife Day) vietetään 3. maaliskuuta. EU:n komissio on vastikään laatinut suunnitelman torjuakseen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laitonta kauppaa, mistä löytyy esimerkkejä myös Suomesta. Kansainvälisen laittoman linnunmunakaupan jäljet johtivat Suomeen ja Närpiöön, josta paljastui vuonna 2011 suuri, noin 9 000 munan ja kymmenien täytettyjen lintujen laiton kokoelma.
Euroopan unioni on uhanalaisten lajien laittoman kaupan lähtö- ja kauttakulkualue, mutta erityisesti määränpää. Laitonta kauppaa harjoitetaan elävillä ja kuolleilla luonnonvaraisilla eläin- ja kasvilajeilla, niiden osilla sekä niistä valmistetuilla tuotteilla.
EU:n komissio antoi 26.2. ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi laittoman kaupan torjumiseksi.
Komission mukaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Laittoman kaupan mittakaavaa on vaikea arvioida, mutta sen on arvioitu tuottavan järjestäytyneille rikollisryhmille arviolta 8–20 miljardia euroa vuodessa. Laitonta luonnonvaraisten lajien kauppaa harjoittavat samat rikollisjärjestöt, jotka harjoittavat myös huumausaine-, ihmis- ja asekauppaa. Kiinnijäämisen riskit ja rangaistukset ovat vähäisiä verrattuna hyötyyn. Esimerkiksi sarvikuonon sarven arvo voi olla kaksi kertaa niin suuri kuin sen paino kullassa.
Laiton kauppa uhkaa lajien lisäksi myös yhteiskuntaa
Eläinten ja kasvien laiton kauppa vaarantaa useiden lajien säilymisen. Esimerkiksi Tansaniassa norsukanta on vähentynyt 60 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana, ja maailman tiikerikanta on pudonnut sadassa vuodessa 100 000:sta 3500:een yksilöön.
Laiton kauppa on myös yhteiskunnallinen ongelma. Se lisää korruptiota ja vie köyhiltä yhteisöiltä kipeästi kaivatun toimeentulon. Esimerkiksi Serengeti-Ngorongoro kansallispuiston Tansaniassa tuottamat taloushyödyt ovat 500 miljoonan Yhdysvaltain dollaria vuodessa – yli puolet maan turismin tuottamista tuloista. Luonnonvarojen laiton kauppa on suuri uhka maan turismille. Salakauppa on myös turvallisuusuhka. Keskisessä Afrikassa puolisotilaalliset joukot ja terroristiryhmät rahoittavat toimintaansa osittain luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomalla kaupalla. Pelkästään puistonvartijoita on kuollut noin tuhat salakaupan vastaisissa operaatioissa kymmenen viime vuoden aikana.
Matkailija – älä tuo luvattomia tuliaisia
Yli 30 000 luonnonvaraisen eläin- ja kasvilajin kauppaa säännellään luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevalla CITES-yleissopimuksella, jonka myös Suomi on allekirjoittanut.
Yleisiä luvanvaraisia matkailijoiden suosimia lajeja ovat mm. useat orkideat, kaktukset, papukaijat, käärmeet, kilpikonnat ja korallit. Näistä ja muista CITES-lajeista valmistetut tuotteet voivat olla esim. matelijannahkaisia kellonrannekkeita, vöitä, laukkuja tai kenkiä; uhanalaisten nisäkkäiden taljoja ja turkistuotteita; luusta, kilpikonnan kilvestä tai harvinaisesta puulajista valmistettuja soittimia sekä soittimia joissa on käytetty luvanvaraisen lajin osia, tai käyttö- ja koriste-esineitä kuten kampoja ja veistoksia; eläin- ja kasviuutteita sisältäviä kosmetiikkatuotteita tai aasialaisen lääketieteen tuotteita.
CITES-sopimuksen piiriin kuuluvista lajeista ja niiden tuontiin ja vientiin tarvittavista luvista löytyy tietoa oikealta palstalta sijaitsevan linkin takaa.