Luonnon monimuotoisuutta edistävän IPBES-tiedepaneelin täysistunto tiistaina käyntiin Bonnissa
Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli (IPBES – Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) kokoontuu täysistuntoon Saksan Bonnissa 7.–10.3. Vuonna 2012 perustetun paneeliin tavoitteena on vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
IPBES-paneelin keskeinen tehtävä on maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden arviointityö, joka valmistuu vuonna 2019. Käynnissä on myös siihen liittyvä pohjoismainen työ, johon Suomi osallistuu. Tuloksilla tulee olemaan keskeinen asema, kun määritellään seuraavia toimenpiteitä monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi tieteen avulla.
Bonnin viidennen täysistunnon on määrä muun muassa päättää mahdollisten uusien arviointitöiden käynnistämisestä ensimmäisen ohjelmakauden aikana. Arvioinnit koskevat vieraslajeja, biodiversiteetin kestävää käyttöä ja ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmiä ja -käsitteitä. Samalla aloitetaan IPBES-paneelin seuraavan työohjelman suunnittelu. Tulevan työsuunnitelman laatimisessa kiinnitetään huomiota erityisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden, kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen vuoden 2020 jälkeisen strategian sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen tueksi tarvittavan tiedon tuottamiseen.
Tieteellisen tiedon ohella IPBES-paneelin työssä on olennaista ottaa huomioon paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja sen kestävää käyttöä koskeva tietämys. Täysistunnossa on tarkoitus päättää myös prosesseista tämän työn tukemiseksi.
Suomi osallistuu myös kokouksen yhteydessä järjestettävään pölyyttäjäkoalition tapaamiseen. Kyseessä on viime vuoden lopussa Cancunin biodiversiteettikokouksessa tehty sitoumus pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta. Sitoumuksen taustalla on IPBES:n pölyyttäjiä koskevan arviointiraportti, jonka mukaan pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle. Peräti kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on kasvanut huikeat 300 prosenttia.
”Pölyttäjäsitoumus on hieno osoitus IPBES:n työn merkityksestä kansainväliselle poliittiselle päätöksenteolle”, toteaa Suomen IPBES-valtuuskunnan johtaja, ylitarkastaja Suvi Borgström ympäristöministeriöstä.
Suomen valtuuskuntaan kuuluvat lisäksi kansallisen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta, professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta sekä professori Heikki Hokkanen ja tutkija Ingeborg Menzler-Hokkanen Helsingin yliopistosta.
- IPBES-täysistuntoa voi seurata verkossa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #IPBES5
Lisätiedot:
Ylitarkastaja Suvi Borgström, Suomen IPBES-valtuuskunnan johtaja, ympäristöministeriö, p. 0295 525 03 42, [email protected]