Lausuntopyyntö: rakentamislakiin ehdotetaan uusia säännöksiä rakennusten energiatehokkuudesta ja lyhytvuokrauksesta
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano vaikuttaa rakentamislakiin
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024 ja se on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on pantu täytäntöön Suomessa usealla eri lailla, muun muassa rakentamislailla. Rakentamislakiin valmistellaan nyt niitä muutoksia, joilla toimeenpantaisiin uudelleenlaaditun direktiivin vaatimukset.
Rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä sekä muutettaisiin direktiivin mukaisiksi rakentamislain säännökset rakennusten energiatehokkuuden olennaisesta teknisestä vaatimuksesta ja lähes nollaenergiarakennuksesta. Rakentamislakiin muutettaisiin myös uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusituvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrä, joka olisi jatkossa 38 prosentin sijaan 52 prosenttia energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergian määrästä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Kyseessä olisi tältä osin ns. RED III -direktiivin, eli uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä rakentamislakiin ehdotettuja säännöksiä on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin seurantaryhmässä. Myös muut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimat lakimuutokset ovat valmistelussa, ja ne tulevat lausuntokierrokselle myöhemmin vuonna 2025. Näitä ovat esimerkiksi sähköautojen latauspisteisiin ja energiatodistuksiin liittyvät lakimuutokset.
Lyhytvuokraukseen uusi ehdotus
Rakentamislakiin ehdotetaan uusia säännöksiä rakennusten käyttöä koskevien sääntöjen täsmentämiseksi ja nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.
Rakennuksen käyttötarkoitusta koskeva säännös oli kertaalleen lausuntokierroksella kesällä 2024. Tuolloin saatu lausuntopalaute on huomioitu jatkovalmistelussa.
Lakiin ehdotetaan säännöstä siitä, että rakennusta olisi käytettävä sen rakentamisluvan mukaisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Asuinrakennusten ja asuntojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että asuinrakennusta tai asuntoa tulisi käyttää jatkuvaan asumiseen. Lyhytvuokrauksen, eli alle neljän viikon kestävän vuokrauksen katsottaisiin täyttävän jatkuvan asumisen kriteerit tietyissä tilanteissa.
Sellaisen asunnon lyhytvuokraaminen, jossa omistaja itse on kirjoilla, ei olisi asunnon käyttötarkoituksen vastaista. Oman asunnon lyhytvuokraus olisi näin ollen sallittua rajoituksetta ja omaa asuntoa voisi vuokrata esimerkiksi lomamatkan ajaksi. Oman asunnon lyhytvuokrauksen sallimista sekä neljän viikon rajaa lyhytvuokrauksen kestolle pääosin kannatettiin kesällä 2024 saaduissa lausunnoissa.
Viime vuonna saadun lausuntopalautteen mukaan lyhytvuokraukseen liittyvien, koettujen ongelmien nähdään liittyvän ennen kaikkea sijoitusasunnoissa tapahtuvaan lyhytvuokraukseen, ei niinkään oman vakituisen asunnon lyhytvuokraukseen. Ehdotetussa sääntelyratkaisussa sijoitusasunnon tai niin sanotun ”kakkosasunnon” lyhytvuokraaminen olisi sallittua 90 päivää, eli noin kolme kuukautta vuodessa. Tällaisen asunnon lyhytvuokraaminen olisi näin ollen rajatumpaa kuin oman vakituisen asunnon. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia lyhytvuokrauksen 180 päivänä kalenterivuodessa. Ehdotettuihin vuorokausirajoihin on haettu mallia muista pohjoismaista.
Lyhytvuokraajan olisi pidettävä kirjaa päivistä, joina se on käyttänyt asuntoa lyhytvuokraukseen ja pyydettäessä esitettävä se rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonta voisi edelleen puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen uhkasakolla. Ehdotettujen säännösten mukaan rakennuksen käyttötarkoituksen vastaisesta käytöstä voitaisiin myös tuomita rakennusrikkomukseen.
Rakentamislakiin myös kaksi muuta täsmennystä
Esityksessä ehdotetaan myös kahta korjausta rakentamislakiin. Rakentamislupaa koskevasta säännöksestä ehdotetaan korjattavaksi yhden virkkeen sanamuotoa. Suunnittelutehtävän kelpoisuuksia koskevaa siirtymäsäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että myös rakennusinsinööreillä olisi kelpoisuus toimia poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä.
Lisätietoja
Liisa Meritähti-Lustig
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0408
[email protected]
Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]