Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Koronakriisistä toipuvaa taloutta on elvytettävä kestävästi

Ympäristöministeriö
22.10.2020 9.08
Tiedote

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama työryhmä ehdottaa, että taloutta elvyttävät toimet sekä kansallisella että EU-elpymisinstrumentin kautta saatavalla rahoituksella tulisi suunnata erityisesti kestävän elvytyksen toimenpiteisiin. Aiempia elvytystoimenpiteitä käsittelevät tutkimukset osoittavat, että kestävään elvytykseen investoidut kohteet tuottavat merkittävästi enemmän pysyviä työpaikkoja kuin fossiilisiin kohteisiin tehdyt panostukset.

Kaikkia valtion elvytystoimia on päätöksenteossa arvioitava niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Työryhmä on laatinut arviointia varten kestävän elvytyksen arviointikriteeristön. Elvytyksen on tuettava yhteiskunnan kokonaisvaltaista murrosta kohti hiilineutraalia, luonnon monimuotoisuutta varjelevaa kiertotalousyhteiskuntaa.

Julkisen elvytyksen ja muiden toimenpiteiden avulla on pyrittävä saamaan liikkeelle mahdollisimman paljon yksityistä rahoitusta ja yritysten investointeja vauhdittamaan siirtymää ilmastoneutraaliin kiertotalouteen. Lisäksi on selvitettävä, onko julkisten ja yksityisten työeläkerahastojen kestävälle sijoittamiselle lainsäädännöstä nousevia tai muita esteitä.  
Suomen kannattaa työryhmän mukaan panostaa erityisesti sellaisten elvytystoimenpiteiden rahoittamiseen, joiden ratkaisuilla on myös globaalia vientipotentiaalia eli suuri hiili- ja luontokädenjälki. Näin Suomi voi kasvattaa hyvinvointiaan ja olla kokoaan suurempi ekologisen kestävyyskriisin ratkaisija. 

”Luonto- ja ilmastokriisin ratkaiseminen sekä talouden elpyminen eivät ole keskenään kilpailevia tavoitteita vaan ne tukevat toisiaan. Kestävän elvytyksen työryhmä on tehnyt ansiokasta työtä laatiessaan kestävän elvytyksen kriteerejä ja tuodessaan esille konkreettisia kestävän elvytyksen kohteita. Ehdotukset näkyivät vahvasti jo kesäkuun lisätalousarviossa kesäkuussa, joka sisälsi kestävää elvytystä jopa 1,5 miljardin euron edestä. Hallitus on sitoutunut ohjaamaan myös puolet EU-elpymisvälineen kautta tulevasta rahoituksesta ilmastotoimiin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

Digivihreä kiihdytys uudistaa taloutta ja luo työpaikkoja

Niin sanottu digivihreä kiihdytys voi parhaimmillaan vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä parantaa tuotantoprosesseja merkittävästi. Digitalisaatio ja ICT-sektori ovat myös avainasemassa mahdollistamassa uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä, erityisesti muilla kuin digisektoreilla. Digitaalisilla ratkaisuilla on keskeinen rooli, kun yhteiskunta korvaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla sähköntuotannolla ja tehostaa energiankäyttöä.

Energiajärjestelmässä digitalisaatio toimii merkittävänä kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten mahdollistajana, ja välilliset päästövähennysvaikutukset voivat olla huomattavia. Suomessa on runsaasti osaamista älykkäiden energian- ja materiaalinkulutusta vähentävien ratkaisujen kehittämiseksi sekä teollisuuteen että kuluttajille. Ratkaisuilla on merkittävää vientipotentiaalia. 

EU:n elpymisvälineen rahoitus kohdistettava kestävään elvytykseen

EU:n elpymisvälinettä koskevan suunnitelman tulee olla linjassa Suomen hiilineutraalius- ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistavoitteiden kanssa. Suomen tulee hyödyntää täysmääräisesti EU:n elpymisinstrumentin ja muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta kanavoitavaa ilmastorahoitusta.

Työryhmän elpymisvälinettä sekä muuta EU–rahoitusta koskevien ehdotusten kokonaissumma on ensimmäisenä vuonna noin 1,1 miljardia euroa ja toisena vuonna noin 850 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä muun muassa raideinvestointeja, toimialakohtaisten vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon tukea sekä energiajärjestelmään liittyviä investointeja. Ehdotetuilla toimilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Kestävän elvytyksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista

Työryhmän mukaan on tärkeää, että Suomessa luodaan toimivat rakenteet ja käytännöt oikeudenmukaisen siirtymän suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan.  Mahdollisuutta tulisi tarkastella käynnissä olevan ilmastolain päivityksen yhteydessä. Suomessa tulisi myös valmistella kansallisen ja mahdollisesti alueellisten oikeudenmukaisten siirtymien strategia, joka linkittyisi tiiviisti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU), ilmastolakiin sekä ilmasto- ja energiastrategiaan.

”Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa pitää hyödyntää viisaasti ja kohdistaa varoja muun muassa energiaintensiiviseen teollisuuteen paljon esillä olleen turpeen lisäksi. Tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi työntekijöiden koulutukseen jo murroksen alkuvaiheessa. Näin työntekijöillä on parempi valmius tarttua uuteen. Oikeudenmukainen siirtymä ja työelämän murroksen ennakoiminen ja siihen sopeutuminen ovat edellytyksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiselle ja kestävälle elvytykselle”, ministeri Mikkonen sanoo. 

Kestävän elvytyksen työryhmä sekä toimeksianto

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen asetti 15.4.2020 ryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Ryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella ehdotuksia valtioneuvoston strategisen tason suunnitelmaan sisällytettäviksi toimenpiteiksi sekä kesän 2020 lisätalousarviota varten kohdennetuiksi, nopeiksi ja määräaikaisiksi elvytystoimiksi. Lisäksi ryhmä kartoitti pitemmän aikavälin toimia hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi ja sekä EU-tason toimia, jotka ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia. Valmisteluryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Mikkoselle 22.10.2020.

Lisätiedot

Juhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 445
[email protected]

Mari Pantsar
johtaja
Sitra
p. 050 3820755
[email protected]