Kokemäenjoki ja aurinko lämmittävät rivitaloa Porissa
© Ulla Ahonen
Porilainen rivitaloyhtiö lämmittää kuusi huoneistoa ja niiden käyttöveden yhdistetyn aurinko- ja lämpöpumppujärjestelmän avulla. Varastorakennuksen aurinkokeräimillä päällystetty katto antaa uusiutuvaa energiaa, jota täydentää viereisestä Kokemäenjoesta saatava vesistöenergia. Tämän ansiosta lämmityksen ja käyttöveden aiheuttamat kustannukset ovat vain noin kolmasosa siitä, mitä vastaavat kustannukset keskimäärin ovat rivitaloissa.
Bussilastillinen ihmisiä tutustui Porin Kalaholmassa sijaitsevaan rivitaloyhtiöön Motiva Oy:n ja ympäristöministeriön aurinkokävelyllä 17. heinäkuuta.
Talon rakennuttaja Juha-Pekka Perttula kertoi miettineensä rakentamisen alkuvaiheessa, miten jokea voitaisiin hyödyntää. Porin kaupungin kanssa tehtiin pienen paperisodan jälkeen vuokrasopimus, ja jokeen laskettiin ruoppaajan avulla kaksi 400 metrin mittaista lämmönkeruuputkistoa puolentoista metrin syvyyteen. Perttulan mukaan vesistöenergia on maalämpöä edullisempaa. Vesi tulee joesta noin kuusiasteisena, maalämpökaivosta neliasteisena.
Lisäksi taloyhtiö ottaa joesta kasteluvettä, jota käytetään, kun varastoitu sadevesi ei enää riitä.
Aurinkolämpö tulee varastorakennuksen kattoon integroiduista keräimistä, joiden pinta-ala on 45 neliömetriä. Jos keruusäiliön lämpötila laskee liian alas, lämmityksessä siirrytään automaattisesti hyödyntämään vesistöenergiaa.
Juha-Pekka Perttulan mukaan ihmiset eivät aluksi uskoneet, että energiaratkaisu tulee taloyhtiölle edullisemmaksi korkeammista rakentamiskustannuksista huolimatta.
”Noin sadan neliön huoneistojen lämmitys- ja käyttövesikustannukset ovat lämmityskuukausina noin 50 euroa kuukaudessa huoneistoa kohti”, Perttula kertoi. Perttulan pioneerityö takaa asukkaille edullisemmat asuinkustannukset vuosikymmeniksi eteenpäin.
”Jos putkisto olisi ollut isompi, energiaa olisi voinut myydä naapureillekin”, Perttula pohti. Alue ei ole kaukolämpöverkossa, joten talot lämpiävät sähköllä.
Aurinko- ja lämpökeräimien tekniikan kustannukset olivat noin 34 000 euroa.
Perttulan mukaan järjestelmä on ollut huoltovapaa. Ongelmatilanteessa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja saisi kännykkäänsä automaattisen hälytysviestin. Ainoa häiriötilanne on puolentoista vuoden aikana syntynyt kaupungin sähkökatkoksesta.
Järjestelmän rakentamisen tueksi hän palkkasi LVI-suunnittelijan, jota ilman ”homma olisi ollut huteralla pohjalla”.
Energiaremontin pitää olla asukkaalle kannattavaa
Aurinkokävelylle osallistui myös ympäristöministeriön tukema Ekokoti-hanke. Hanke tarjoaa rakennus- ja talotekniikan ammattilaisille lisäosaamista energiaremonttipalvelujen tarjoamiseksi pientaloasukkaille ja taloyhtiöille. Ekokoti-koulutuksen lähtökohta on, että palvelun käyttäminen on asukkaalle taloudellisesti kannattavaa.
”Koulutuksen myötä ammattilaiset katsovat rakennusta kokonaisuutena eikä yksittäisten toimenpiteiden kautta. Ekokoti-palvelussa asukkaalle laaditaan korjaussuunnitelma, jossa esitellään vähintään kolme mahdollista energiatehokasta korjausratkaisua sekä niiden vaikutukset ja kustannukset”, Nikolas Salomaa hankkeesta sanoi.
”Nyt homma tahtoo mennä niin, että kuluttaja menee kauppaan ja tulee sieltä pois lämpöpumpun kanssa. Joskus homma onnistuu, joskus ei”.
Jokainen vaikuttaa elintavoillaan
Vaatimukset energiatehokkuuden lisäämisestä ovat tunkeneet lähes jokaisen suomalaisen kotiin viime vuosina.
”Viimeksi energia puhutti näin paljon 1970-luvun energiakriisin aikana. Nyt aihe on noussut esiin nimenomaan ilmastonmuutoksen myötä”, ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kertoi kävelijöille.
Hakasteen mukaan kiinteistöjen energiankulutusta tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena eikä esimerkiksi erityksen, ilmanvaihdon tai lämmönkulutuksen kautta. Tulevaisuudessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja rakennusten tilan käyttöön. Hakaste kertoi, että pientalojen pinta-alan jatkuva kasvaminen on jo nyt taittunut.
”Jokainen voi omalla elämällään vaikuttaa asumisen energiankulutukseen. Se ei muodostu pelkästään sähkön ja veden käytöstä vaan siihen vaikuttavat muun muassa asumisen edellyttämät liikenneratkaisut.”
”Teknologiset ratkaisut eivät meitä pelasta vaan lisäksi tarvitaan elämäntapojen muuttamista.”
- Ekokoti-hanke (syke.fi)