Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden green dealin ensimmäiset sitoutujat vähentävät luonnonvarojen käyttöä ja kiihdyttävät kiertotalousmurrosta

Ensimmäiset Kiertotalouden green dealiin mukaan lähtevät toimijat ovat asettaneet vaikuttavia tavoitteita ja sitoutuneet toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden laskettuna, ja olemme kiertotalousasteen ja resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä.  

Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Se on keino edistää resurssitehokkuutta ja muutosta kohti kestävää taloutta Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Kestävä talous auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. 

”Kiertotalouden green deal kerää yhteen kiertotalousmurroksen edelläkävijät. Kunnianhimoiset kiertotaloustoimet auttavat kehittämään uusia innovaatioita, kasvattamaan luonnonvaroista saatavaa lisäarvoa ja säästämään kustannuksia. Kutsun kaikki edelläkävijyydestä kiinnostuneet mukaan Kiertotalouden green dealiin. Ensimmäiset toimijat ovat jo sitoumuksensa tehneet ja kymmeniä on valmisteilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Ensiaallon sitoutujia on yhteensä seitsemän: 

• A-Insinöörit (kaikki suunnittelijat ja konsultit osaksi kiertotalouden ratkaisua)
• Borealis Polymers (kierrätysmuovin käyttö raaka-aineena ja energiatehokkuus)
• Porvoon kaupunki (maamassojen kierrätys ja rakennusten käyttöasteiden nosto)
• Skanska (rakennustuotteiden uudelleenkäytön lisääminen, käynnistyville hankkeille kiertotaloustavoitteet ja -toimenpiteet)
• Suunnittelutoimisto Fyra (kiertotalouden suunnitteluperiaatteet projekteihin ja uudelleenkäytön edistäminen tilasuunnittelussa) 
• Vantaan Energia (sekajätevirtojen kierrätysasteen parantaminen laitosmaisella lajittelulla, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, polttoon perustumaton lämmöntuotanto)
• Ylva (rakennusten korjaaminen ja käyttöasteen nostaminen, uudisrakentamisen päästöjen puolittaminen sekä ilmastokestävä ruokakulttuuri)

Luonnonvarojen kulutuksen ja niistä saatavan taloudellisen lisäarvon nostamisen näkökulmasta keskeisimmät muutostarpeet ja Kiertotalouden green dealin toimet liittyvät rakennettuun ympäristöön, teollisuuteen, kestävään kulutukseen ja liiketoimintaan, energiajärjestelmään ja ruokaketjuun. Toimilla halutaan parantaa resurssitehokkuutta, lisätä ympäristöä vähemmän kuormittavia ja luontopääomaa vahvistavia vaihtoehtoja sekä kehittää uusia, kiertotalouden mukaisia toiminta- ja liiketoimintamalleja.

Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.

Taustalla tutkimus ja vuosien sidosryhmäyhteistyö

Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Mukana valmistelussa on ollut viisi tutkimuslaitosta, lähes 90 eri alojen organisaatiota ja satoja eri asiantuntijoita. 

”Kiertotalouden green deal on ainutlaatuinen yhteistyö, jossa valtio, yritykset, järjestöt, kaupungit ja maakunnat ovat yhdessä tutkimukseen nojaten määritelleet tarvittavia toimia ja ratkoneet kiertotalousmarkkinoiden pullonkauloja. Koko yhteiskunnan voimin haetaan ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksesta irtautumiseen”, ministeri Mykkänen sanoo. 

Kiertotalouden green deal on toimijalähtöinen tapa ottaa yhdessä loikka kohti kiertotaloutta ja kiertotalousmarkkinoita.

”Moni sitoumusta valmisteleva on nähnyt green dealin tyyppisen yhteistyön erittäin myönteiseksi tavaksi ennakoida ja edistää kiertotaloussiirtymää, joka edellyttää yhteistyötä ja investointeja. Olemme myös saaneet viestiä, että rimaa ei pidä jättää liian alas. Mukaan lähtevät näkevät tärkeänä, että green deal on nimenomaan edelläkävijöille”, teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.  

Kiertotalouden green dealin taustalla on ainutlaatuinen tiedepohjainen valmistelu, jossa tutkimuslaitokset (Suomen ympäristökeskus, VTT, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus) tunnistivat kiertotaloussiirtymän kannalta vaikuttavimmat toimet ja tavoitteet luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja tehostamiseksi. Tutkimuslaitosten edustajista koostuva ryhmä myös arvioi sitoumusten vaikuttavuutta ennen niiden hyväksymistä. 

Kiertotalouden green deal -työn pohjaksi tuotettu tilanneanalyysi osoitti, että Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden laskettuna, ja että olemme kiertotalousasteen ja resurssien tuottavuuden osalta takamatkalla. Tutkimuslaitokset laativat skenaarioita kiertotaloustoimien mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Skenaariotyö ennakoi, että kiertotalous vahvistaisi Suomen talouskasvua, vähentäisi päästöjä ja pienentäisi raaka-aineiden kulutusta.

Kiertotalouden green dealillä tähdätään hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tulevat Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tavoitteena on taittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus sekä kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. 

Lisätietoja: 
 

Kiertotalouden green dealin sihteeristö

Taina Nikula, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö 
p. 029 525 0202
[email protected]

Sari Tasa, erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
p. 029 504 8242
[email protected] 

Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö
p. 029 525 0080
[email protected]

Riikka Yliluoma, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö
p. 029 525 0165
[email protected]