Näkökulma
Kukaan ei voi siirtyä kiertotalouteen yksin – kiertotalouden green deal antaa eväitä muutokseen

Kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys, sillä maailman luonnonvarojen kulutus on yli kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja jatkaa huimaa kasvua. Kiertotalouden green deal -sitoumus on mahdollisuus osallistua suunnanmuutokseen, jonka ei onnistu keltään yksin – ei valtiolta, yrityksiltä eikä kunnilta. Kiertotalouden green deal antaa aitiopaikan Suomen kiertotalousmurrokseen. Sitoutujat voivat verkostoitua muiden edelläkävijöiden kanssa ja saada tukea omalle kiertotaloustyölle.

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen taustalla on sama juurisyy: luonnonvarojen ylikulutus. Kiertotaloudessa luonnonvarojen kulutus asetetaan yhden maapallon rajoihin seuraamalla vähemmästä enemmän -ajatusta. Samalla myös talous hyötyy, kun kerran käyttöönotetuista luonnonvaroista saadaan enemmän arvoa irti.

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistivat vuosi sitten ainutlaatuisen yhteistyön kiertotalouteen siirtymiseksi, Kiertotalouden green deal -sitoumuksen. Sitoumuksella edistetään koko yhteiskunnan voimin kiertotalouteen siirtymistä ja luonnonvarojen käytön taittamista. Mukaan lähtevät yritykset, kunnat, maakunnat ja järjestöt valitsevat sitoumukseensa oman toimintansa kannalta vaikuttavimmat toimenpiteet valikoimasta. Toimenpidevalikoima perustuu suomalaisten tutkimuslaitosten laatimaan luonnonvarojen käytön tilannekuva- ja skenaariotyöhön, johon osallistui yli 90 organisaatiota kunnista yrityksiin. Sitoumuksellaan voi edistää niin rakennetun ympäristön, teollisuuden, kulutuksen ja liiketoiminnan, energiajärjestelmän kuin ruokajärjestelmän kiertotaloutta.

Sitoutujat ovat kiertotalouden edelläkävijöitä, jotka löytävät verkostoja muista eturivin toimijoista, saavat tukea green dealin kotipesiltä ja voivat hakea ajatuksia oman kiertotaloustoimintansa kehittämiseen. Työtä luotsaavat ministeriöt käyvät säännöllistä vuoropuhelua sitoutujien kanssa. Green dealin toimintatapa antaa pitkän aikavälin strategista näkemystä kehityksen suunnasta, mikä voi osaltaan auttaa tekemään esimerkiksi kiertotalouteen tarvittavia investointeja.

Mukana jo 27 sitoutujaa – sitoumuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä kasvisruokaan 

Ensimmäisen vuoden aikana Kiertotalouden green deal -sitoumuksen teki yhteensä 27 toimijaa: 16 yritystä, kuusi kuntaa, kolme maakuntaliittoa, yksi toimiala sekä yksi valtion virasto. Ennen hyväksymistä kunkin sitoumuksen vaikuttavuutta arvioi Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen muodostama arviointiryhmä.

Mitä jo tehdyt sitoumukset sisältävät? Suurimpana teemana sitoumuksissa painottuu resurssiviisas rakennettu ympäristö, mutta mukaan mahtuu paljon muutakin. Valitsimme 7 mielenkiintoista vuoteen 2035 tähtäävää sitoumustavoitetta inspiraatioksi: 

• GRK Suomi: vuosittaisen uusiomateriaalien käytön kolminkertaistaminen. 
• Metsä Group: kolmen uuden ja volyymiltaan merkittävän sivuvirtaan perustuvan tuotteen tai ratkaisun kaupallistaminen, tavoitteena saada suurempi osuus aiemmin polttoon päätyneistä sivuvirroista muuhun käyttöön
• Orthex: valmistuksessa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden nostaminen nykyisestä noin 16 prosentista 85 prosenttiin.
• Rakennusteollisuus: toimialan kattositoumukseen liittynyt 300 yritystä, jotka ovat asettaneet itselleen tavoitteita muun muassa kiertotalousasteen kasvattamiseksi. 
• Skanska: massoiltaan merkittäviä rakennustuotteita käyttäminen uudelleen vähintään 48 hankkeessa (lähtötilanne 0).
• Vantaa: kasvisruoan osuuden nostaminen koulu- ja päiväkotiruoassa 64 %:iin (lähtötilanne 20 %). 
• Väylävirasto: kiertotalouskriteerien käyttäminen kaikkien infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. 

Sitoumusten tavoitteiden ja toimien toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sillä yksin niiden saavuttaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kiertotalous kun edellyttää asioiden tekemistä totutusta poikkeavalla tavalla, ja yhdessä se on helpompaa. 

Toimijakohtaisten sitoumusten lisäksi Kiertotalouden green dealiin on mahdollista tehdä myös katto- sekä konsortiositoumuksia. Näissä erityisesti toimialoille ja maakunnille sekä toisaalta eri toimijoiden välisille yhteistöille tarkoitetuissa sitoumustyypeissä määritetään oman alueen, toimialan tai yhteistyön näkökulmasta toivottu kiertotalousmuutoksen suunta ja vaikuttavimmat yhteiset toimenpiteet, tavoitteet sekä mittarit siihen pyrkimiseksi. 
Toimijakohtaisia sitoumuksia on tällä hetkellä eniten ja kattositoumuksia muutamia, joten uusia sitoumuksia kaivataan erityisesti visionäärisiltä yhteisöiltä.  

Edelläkävijäksi kirittämään organisaatiosi ja toimialasi kiertotaloutta?

Vaikka maailman huomio on viime vuosina keskittynyt turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin, ei tarve ratkaista kolmoiskriisiä – ilmastonmuutosta, luontokatoa ja saastumista – ole kadonnut. Päinvastoin luonnonvarojen ylikulutusta hillitsevien kiertotalousratkaisujen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Kiertotalous tarjoaa samalla konkreettisia mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyä ja huoltovarmuutta niin kansallisella kuin organisaation tasolla. Muutos etenee, kun toimijat asettavat kunnianhimoisia tavoitteita ja mittaavat niiden toteutumista.

Voisiko sinun organisaatiosi liittyä Kiertotalouden green dealin edelläkävijöihin? Tutustu jo tehtyihin sitoumuksiin Sitoumus2050-alustalla ja ole yhteydessä!

Kirjoittajat