Kestävän kehityksen sitoumus on uusi politiikanteon ja vaikuttamisen malli – evästyksiä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksesta

Kestävän kehityksen toimikunta teki tänään kokouksessaan välikatsauksen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen etenemiseen. Samalla toimikunta muotoili toiveensa seuraavaan hallitusohjelmaan.  

Ympäristöministeri ja kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen totesi, että yhteiskuntasitoumus on politiikanteon uusi malli, joka kuroo umpeen aukkoa politiikan ja käytännön toimeenpanon välillä. Yhteiskuntasitoumus ja sen pohjalta eri tahojen antamat konkreettiset toimenpidesitoumukset arkipäiväistävät kestävää kehitystä, tuovat sen jokaista tahoa lähelle ja osoittavat mitä kestävä kehitys meille suomalaisille tarkoittaa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi, että Suomi on pitkäjänteisesti ja tuloksekkaasti harjoittanut kestävän kehityksen politiikkaa. Tuomioja painotti kestävän kehityksen toimikunnan roolia aktiivisena ja merkityksellisenä toimijana. Toimikunnan jäsenten tulisi nyt pitää mielessä vaikuttamisen perinne ja jatkaa sitä. Sitoumusmallin edistäminen on nyt tärkein tehtävä, jotta malli lähtee aidosti lentoon ja sitoumusten määrä kasvaa yli kriittisen pisteen.

Tuomiojan mukaan kestävän kehityksen Post-2015 -neuvottelut ovat ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää toisiinsa vuosituhattavoitteiden köyhyysagenda sekä Rion ympäristö- ja kehityskonferenssiin juurensa juontava niin kutsuttu Rion agenda. Näiden kahden agendan integroinnin myötä voimme siirtyä yhteen kestävän kehityksen agendaan, mikä on globaalitasolla merkittävä edistysaskel. Tällöin uusien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano tulee olemaan avain asemassa.

Mukana jo noin 130 sitoumusta ja noin 90 sitoutunutta toimijaa

Toimenpidesitoumuksia on annettu tammikuuhun 2015 mennessä noin 130 kappaletta. Sitoumuksen on tehnyt noin 90 erillistä tahoa. Toimenpidesitoumusten yleisin kesto on 1-5 vuotta. Sitoumuksia on kaikilta yhteiskunnan eri sektoreilta. Eniten sitoumuksia ovat antaneet tähän mennessä oppilaitokset ja koulut sekä yritykset.

Toimikunnan kokouksessa omat sitoumuksensa esittelivät Arkkitehtitoimisto Kanttia2, Fazer Suomi, Okka-säätiö, Energiateollisuus ry, SAK, STTK ja AKAVA, maa- ja metsätalousministeriö sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenvuoron käyttänyt professori Janne Hukkinen painotti, että sitoumusprosessissa on potentiaalia laajoihin vaikutuksiin. Jos sitoumusten määrä saadaan sata- tai tuhatkertaistumaan, alkaa todellisia vaikutuksia syntyä. Onnistuakseen tämä vaatii innostuneen kriittisen massan, joka edelleen vetää puoleensa uusia toimijoita. Koko prosessin onnistumisen kannalta on olennaista, että sitoumusten lukumäärä onnistutaan moninkertaistamaan ja hyviä esimerkkejä monistamaan.

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli arvioi, että sitoumusten määrän nopean kasvun edellytyksenä on, että prosessia ylläpidetään ja seurataan järjestelmällisesti ja että sille on asetettu riittävät resurssit. Paneeli esitti myös vaihtoehtoja työn organisoinniksi. Paneeli suosittaa, että toimikunnan työtä jatketaan, sihteeristö sijoitetaan valtioneuvoston kansliaan ja lisäksi perustetaan säätiö, jonka tavoitteena on juurruttaa toiminta kansalaisyhteiskuntaan.

Toimikunta suosittelee kestävän kehityksen kirjaamista hallitusohjelmaan

Toimikunta päätyi suosittelemaan, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan, että kestävän kehityksen toimikunnan työtä jatketaan ja sen päätehtäväksi määritellään kestävän kehityksen politiikan ja kestäviä käytäntöjä monistavan ja laajentavan yhteiskuntasitoumusprosessin jatkokehittäminen.

www.ym.fi/sitoumus2050
Twitterissä @sitoumus2050 #sitoumus2050
Facebookissa Kestävän kehityksen yhteiskunta #sitoumus2050