Kemikaali- ja jätesopimusten konferenssilla kohti turvallisempaa kansainvälistä kemikaalien hallintaa
Viime viikolla päättyneessä kansainvälisten kemikaali- ja jätesopimusten konferenssissa otettiin uusia askeleita ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi haitallisilta kemikaaleilta ja jätteiltä. Genevessä 4.-15.5 järjestetty kokous toi yhteen 1200 edustajaa 171 maasta.
Kokoukseen osallistunut YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Achim Steiner ilmaisi vakavan huolensa haitallisten kemikaalien aiheuttamista kasvavista terveyshaitoista. EU:n markkinoilla on arviolta 140 000 kemikaalia, eikä useimpien terveysvaikutuksista ole kattavia tietoja. Steinerin mukaan miljoona ihmistä kuolee vuosittain työperäisen kemikaalialtistumisen seurauksena. Hän viittasi myös tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit aiheuttavat vuosittain 157 miljardin euron kustannukset EU:n alueella, koska terveydenhoitomenot lisääntyvät ja ihmisiä joutuu jäämään työelämästä pois.
Kokouksessa merkittävä edistysaskel otettiin elektroniikkajätteen osalta, joka on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kasvava jätelaji. UNEPin mukaan vuonna 2014 elektroniikkajätettä syntyi ennätykselliset 42 miljoona tonnia, josta aiheutui 52 miljardin dollarin kustannukset maailman taloudelle. Kokouksessa hyväksyttiin ohjeet sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätteiden rajat ylittäville siirroille. Tätä voidaan pitää työvoittona seitsemän vuoden neuvottelujen jälkeen, koska ohjeiden valmistelu on herättänyt voimakkaita tunteita eri puolilla maailmaa. Päätös oli erityisen tärkeä Afrikan maille, jonne valtaosa elektroniikkaromusta päätyy. Kun jätettä käsitellään alkeellisissa olosuhteissa, ihmiset altistuvat jätteiden sisältämille raskasmetalleille ja muille haitallisille yhdisteille ja sairastuvat.
Haitallisista kemikaaleista pyritään eroon
Kokouksessa päätettiin kolmen ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen pysyvän orgaanisen yhdisteen (ns. POP-yhdisteen) valmistuksen ja käytön maailmanlaajuisesta lopettamisesta. Niihin lukeutuvat polyklooratut naftaleenit (PCN), joita syntyy erityisesti jätteiden poltossa ja heksaklooributadieeni (HCBD), jota syntyy sivutuotteena kloorihiilivetyjen valmistuksessa sekä polttoprosesseissa. Kolmas nyt kielletty aine on pentakloorifenoli (PCP), joka on edelleen laajassa käytössä puunsuoja-aineena monissa maissa kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Kaikki kolme on kielletty jo EU:ssa.
Kokouksessa hyväksyttiin rajoituksia hyönteismyrkkynä käytettävä metamidofosista käytävän kauppaan. Metamidofossi on erittäin myrkyllinen ja se aiheuttaa vakavia vaurioita erityisesti ihmisen hermo-, immuuni- ja lisääntymisjärjestelmille. Päätöksen mukaan tätä kemikaalia voidaan viedä ainoastaan sellaiseen maahan, joka on antanut suostumuksensa sen tuonnille.
Hyvistä tuloksista huolimatta monia kokousosallistujia jäi vaivaamaan se, että kolme torjunta-ainetta (triklorfoni, fenioniseokset ja parakvatti) ja yksi teollisuuskemikaali (krysotiiliasbesti) jäivät rajoitusten ulkopuolelle, vaikka niiden vaarallisuudesta on vahvaa tieteellistä näyttöä.
Suomi vahvisti tieteen ja päätöksenteon välistä dialogia
Kokouksessa vahvistettiin Suomen pitkään tekemää työtä kolmen kemikaali- ja jätesopimuksen keskinäisten synergioiden vahvistamiseksi. Suomi myös järjesti kolmipäiväisen tieteellisen tapahtuman osana konferenssia. Science Fair -tilaisuuden avasi ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis. Tapahtuma keräsi paljon huomiota ja lisäsi paljon kaivattua vuoropuhelua tiedeyhteisön ja päätöksentekijöiden välillä. Monien vaikuttavien puhujien joukkoon lukeutuu tohtori Lucy Gilliam, joka on tullut tunnetuksi purjehtimalla Atlantin halki 14 naisen voimin levittääkseen tietoisuutta haitallisten kemikaalien vaikutuksista.
Kansainvälisten kemikaali- ja jätesopimusten konferenssi kokoontuu jälleen kahden vuoden päästä. Sillä välin sopimusten alaelimet tekevät töitä ja pyrkivät tunnistamaan uusia haitallisia aineita ja todentamaan jo tunnistettujen aineiden vaarallisuuden.
Lisätietoja:
Tukholman sopimus: Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri,
[email protected], puh. 0295 250 275
Rotterdamin sopimus: Erityisasiantuntija Magnus Nyström,
[email protected], puh. 0295 250 212
Baselin sopimus: Neuvotteleva virkamies Else Peuranen,
[email protected], puh. 0295 250 225
Ylitarkastaja Niko Urho, [email protected], puh. 0295 250 379