Käyttäytymistieteellinen selvitys julkaistu: Ihmiset tarvitsevat lisää tietoa, miten toimia luonnon puolesta

Käyttäytymistieteellisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat paremmin perillä ilmastonmuutoksesta kuin luontokadosta.

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa (Kettu) -tiimi on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa toteuttanut selvityksen, joka valottaa suomalaisten ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Selvitys tukee Ilmasto- ja Luontobarometrien kehittämistyötä. Barometreissa kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä ja asenteita ilmasto- ja luontotoimiin.

Käyttäytymistieteellisen tutkimuksen mukaan 57 prosenttia vastaajista arvioi tietävänsä ilmastonmuutoksesta yhtä paljon kuin muut kansalaiset ja 37 prosenttia jopa enemmän. Luontokatoa koskeva tietämys on huomattavasti heikompaa. Vain noin neljännes (24 prosenttia) arvioi tietävänsä aiheesta enemmän kuin muut. 

Tulokset osoittavat, että monet suomalaiset eivät tiedä, miten he voivat kansalaisina auttaa luonto- ja ilmastotoimissa. Myös Luontobarometrin vastaajista 56 prosenttia arvioi, että suomalaisten tieto luontokadosta ei ole riittävällä tasolla. Kuitenkin 79 prosenttia suomalaisista ajattelee, että luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä on jokainen vastuussa, mutta jopa 31 prosenttia kokee ettei tiedä toimiiko näiden asioiden puolesta. 

”Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että tieto siitä miten yksilö voi toimia luonnon puolesta on tärkeä viesti, joka ei ole tavoittanut vielä tarpeeksi laajalti”, arvioi johtava asiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta. 

Kyselyn mukaan aktiiviset ympäristötoimijat (48 prosenttia) ovat sitoutuneita tekemään useita erilaisia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Samankaltaiset prosentit tulevat esille Ilmastobarometrin tuloksissa, eli vajaa puolet suomalaisista raportoi tekevänsä aktiivisia henkilökohtaisia ympäristötoimia. 

Selvitys viittaa siihen, että taloudelliset syyt ovat suurin este ympäristöystävälliselle toiminnalle, jonka mainitsee yli puolet (51 prosenttia) vastaajista. Vain noin puolet suomalaisista (49 prosenttia) uskoo yksilön valintojen vaikuttavan, mikä kuvastaa monien kokemaa vaikutusmahdollisuuksien puutetta. 

”Tarvitsemme lisää konkreettisia toimintamahdollisuuksia, taloudellisia kannustimia ja vahvempaa uskoa yksilön vaikutusmahdollisuuksiin ympäristökysymyksissä. Suomalaisten motivaatiota ja mahdollisuuksia ilmasto- ja luontotoimiin tulisi lisätä tietoisuutta kasvattamalla, helpottamalla ympäristöystävällisten valintojen tekoa ja vahvistamalla osallisuuden tunnetta”, Lassander sanoo. 

Tutkimuksen mukaan viestinnässä on hyvä huomioida eri kohderyhmät, jotta viestintää on mahdollista räätälöidä tietoa tarpeiden mukaisesti. Viestinnässä on hyvä korostaa kollektiivista vaikutusta. 

“Voimme viestiä, miten yksittäiset teot muodostavat merkittävän kokonaisuuden ja täydentävät toisiaan. Suosittelemme myös taloudellisten hyötyjen esille nostamista ja tietoa ilmasto- ja luontotoimien positiivisista vaikutuksia talouteen, omavaraisuuteen ja turvallisuuteen”, Lassander päättää.