Kanta-Hämeen ensimmäinen vaihemaakuntakaava vahvistettiin
Ympäristöministeriö on 2.4.2014 vahvistanut Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan vaihemaakuntakaavan. Kaava täydentää voimassa olevaa, vuonna 2006 vahvistettua Kanta-Hämeen maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaava sisältää tarkistuksia ja täydennyksiä asumisen, elinkeinotoimintojen, liikennejärjestelmän ja teknisen huollon alueidenkäyttöratkaisuihin. Lisäksi esitetään kaupallisten palvelujen kokonaisratkaisu, jossa määritellään enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueille ja keskustojen ulkopuolisille viidelletoista vähittäiskaupan suuryksikölle.
Kaavasta tehtiin 15 valitusta, jotka pääosin hylättiin. Valitukset koskivat muun muassa Forssan, Jokioisen ja Tammelan alueelle osoitettua tuulivoimaloiden aluetta, Humppilan lentokenttää ja siihen rajoittuvaa työpaikka- ja logistiikka-aluetta, Riihimäen Kalmun alueelle, Hausjärven Monnin kylään ja Hämeenlinnan Sampo-Alajärvi-alueelle osoitettuja eräitä uusia asuntovaltaisia alueita sekä Hausjärven kuntaan osoitettua elinkeinojen kehittämisen aluetta.
Vaihemaakuntakaavassa jätettiin vahvistamatta Humppilan lentokenttää koskeva varaus, koska selvitysten puutteellisuuden vuoksi ei voida arvioida, täyttyvätkö kaavan sisältövaatimukset ympäristön ja talouden kannalta kestävistä liikenteen järjestelyistä. Lentokenttävarauksen vahvistamatta jättämisen vuoksi ei ollut myöskään perusteita vahvistaa olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irralleen sijoittuvaa, lentokenttään tukeutuvaa työpaikka- ja logistiikka-aluetta. Hämeenlinnan Tiiriön keskustatoimintojen alue jäi vahvistamatta riittämättömien selvitysten perusteella ja valtatien 2 runkotiemerkintä riittämättömien perusteiden vuoksi.
Kaupan ratkaisun osalta vahvistamatta jäivät keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Janakkalan Rastikangas, Riihimäen Merkos-Pohjoinen ja Merkos-Länsi, Forssan Autokeidas, Humppilan lasitehtaan alue sekä Hämeenlinnan Kirstulan keskusta-alueen kanssa kilpaileva erikoistavarakaupan osuus. Nämä vähittäiskaupan suuryksiköt olisivat mahdollistaneet merkittävästi keskustojen kanssa kilpailevaa uutta erikois- tai päivittäistavarakauppaa, jolloin suuryksikköjen toteuttamisella olisi ollut haitallisia vaikutuksia läheisten keskustojen palveluihin ja niiden kehittämiseen. Suuryksiköt olisivat sijoittuneet irralleen olemasta olevasta yhdyskuntarakenteesta. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille osoitettu seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintä, jossa oli määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, jäi epäselvänä vahvistamatta.
Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Agneta Nylund, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 210, [email protected].