Kansliapäällikkö Pokka: Tulvat, ruoka ja ympäristönsuojelulain uudistus puhuttavat
”Pohjanmaata koettelevat kevättulvat saavat ajattelemaan, että ilmastomuutoksella on tähän osuutensa”, kansliapäällikkö Hannele Pokka kertoi MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton vuosikokouksessa Oulussa 26.4.
Pokan mukaan tulvasuojelusta vastaavat viranomaiset joutuvat miettimään, ovatko laaditut varautumissuunnitelmat riittäviä ja miten tulviin voitaisiin varautua paremmin.
”Pohjanmaan joet on säännöstelty vuosikymmeniä sitten. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, tulisiko vanhoja säännöstelylupia katsoa uudestaan, miten ne soveltuvat nykyisiin tilanteisiin”, Pokka sanoi.
Pokka kertoi ympäristöministeriössä valmisteilla olevasta ilmastolaista, joka toteutuessaan tehostaa suomalaisten omien ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja seurantaa.
”Tällä hetkellä tuntuu siltä, että muutamat kunnat ovat nousseet tiennäyttäjiksi. Näitä hiilineutraaleja HINKU-kuntia ovat muun muassa Padasjoki ja Uusikaupunki. Niissä on saatu kunnan ja sen asukkaiden ilmastopäästöt huomattavaan laskuun varsin käytännöllisillä toimilla, kuten siirtymällä öljystä maalämpöön ja puupelletteihin.”
Ruoka kiinnostaa suomalaisia
Ympäristöministeriössä luomu- ja lähiruoan sekä ylipäänsä kestävien ruokavalintojen edistäminen on osa vihreän talouden ohjelmaa. Ruoka aiheuttaa yli kolmanneksen kulutuksen ympäristövaikutuksista.
"Haluamme kannustaa kotitalouksia ja perheenemäntiä tekemään kestäviä valintoja. Avainasemassa ovat myös julkiset hankinnat ja julkiset keittiöt”, Pokka sanoi.
Julkiset keittiöt tarjoavat yhteensä lähes 450 miljoonaa ateriaa vuodessa, millä on merkitystä kotimaisen ruoantuotannon ja työpaikkojen kannalta. Kilpailutuksessa tulisi voida ottaa käyttöön muitakin laatukriteerejä kuin halpa hinta, esimerkiksi lyhyt kuljetusmatka ja ruoan tuoreus.
Hallitus on hyväksynyt sekä luomu- että lähiruokaohjelmat. Parhaillaan ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maatalousministeriö valmistelevat Suomelle biotalousohjelmaa.
”Biotalous tuo yleensä mieleen metsän, mutta ruoka ja ruoantuotanto ovat tärkeää biotaloutta. Sieltäkin tulee kovasti toivottuja vihreän talouden työpaikkoja.”
Ympäristönsuojelulain uudistaminen etenee
Pokka esitteli myös ympäristönsuojelulain kokonaisuudistusta ja sen yhteydessä keskustelua aiheuttanutta ns. luontoarvopykälää.
”Luonnonarvot ovat uhanalaisiksi arvioitujen lajien tai luontotyyppien esiintymiä, jotka ovat merkittäviä valtakunnallisesti tai alueellisesti arvioituna. Luontoarvojen arvioinnissa kyse ei ole yksittäisen ihmisen henkilökohtaisista mielipiteistä siitä, missä luonto on erityisen arvokasta tai kaunista”, Pokka täsmensi.
Lupaharkinnassa otetaan huomioon valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät luonnonarvot. Niiden esiintymistä suuri osa on jo nyt lain nojalla suojeltu ja merkitty maakuntakaavaan. Tällaisille alueille ei ympäristölupia voida myöntää.
”Kirjaaminen järkevöittää lupaharkintaa. Ennakointi helpottuu, kun toiminnanharjoittajalla on jo suunnitteluvaiheessa tiedossa, soveltuuko tietty paikka tarkoituksiin vai ei. Luonnonarvoja selvitetään nykyäänkin ympäristölupien yhteydessä.”
Luonnonarvojen huomioon ottamista sääntelevä pykälä koskee valtion ympäristölupaa vaativien toimintojen sijoittamista. Pykälän ulkopuolelle on rajattu ne ympäristölupaa vaativat toiminnot, joissa luvan ratkaisee kunta. Samoin pykälää ei sovelleta, jos toiminnan sijoituspaikalla on voimassa asemakaava tai sijoituspaikan luonnonarvot on lupaharkinnan kannalta riittävästi jo selvitetty maakunta- tai yleiskaavassa. Käytännössä valtaosa hankkeista, joihin pykälää sovellettaisiin, on turvetuotannon hankkeita.
Keventäminen on ympäristönsuojelulain jatkovalmistelun seuraava kohde. Pokan mukaan ympäristöministeriön tavoite on saada maatalouden ympäristölupamenettelyt keveämmiksi.