Kansliapäällikkö Hannele Pokka: Sisäilmastoseminaarin avaus 11.3.2015
Kosteus- ja homeongelmien välttämisestä, niiden korjaamisesta ja korvaamisesta on keskusteltu viimeiset kaksikymmentä vuotta. Jos asiat olisivat kunnossa, tuskin olisimme koolla tänään näin suurella joukolla. Aivan sysimusta tilanne ei toisaalta ole. Voi hyvällä syyllä sanoa, että sisäilman parantaminen ja rakennusten parempi kosteudenhallinta otetaan tänä päivänä erittäin vakavasti.
Eduskunta on ottanut rakennusten kosteus- ja homeasiat erityisseurantaan. Vuonna 2013 eduskunta hyväksyi rakennusten kosteus- ja homeongelmista kannanoton, joka perustui tarkastusvaliokunnan laajaan raporttiin toimista, joita tarvittaisiin. Kannanotossaan eduskunta peräsi muun ohella rakentamisen laadun parantamista, rakentamisen ohjauksen uudistamista, päteviä ammattilaisia kosteus- ja homevaurioiden korjausprosesseihin, rakennusten terveellisyyttä koskevien määräysten muuttamista, rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämistä, enemmän rahaa kosteusvaurioiden tutkimukseen sekä sisäilmahaittojen parempaa tunnistamista terveydenhuollossa.
Kaikkiaan 14-kohtainen eduskunnan kirje päätyi valtioneuvoston kautta meille ympäristöministeriöön. Nyt kun on kulunut jo kaksi vuotta kulunut eduskunnan päätöksestä, voi sanoa, että eduskunnan varsin tiukkasanainen kannanotto on jo johtanut toimiin. Pääasiassa on kysymys lainsäädännön ja määräysten tiukentamisesta mutta myös neuvonnasta.
Toimin eri ministeriöitä edustavan seurantaryhmän puheenjohtajana ja tehtävämme on raportoida vuosittain eduskunnalle aikaansaannoksista. Tämän eduskunnan toimikausi päättyy pian, mutta uskon tulevankin eduskunnan haluavan olevan perillä, mitä kosteus- ja homeongelmien torjunnassa saadaan aikaan.
Ympäristöministeriössä on edelleen käynnissä Kosteus- ja hometalkoot. Talkooväki on mm. tuottanut nettiin erittäin käytännöllisiä ohjeita, miten rakentamisessa vältytään kosteus- ja homeongelmista ja jos sellaisen ongelman eteen joutuu, miten hometalo korjataan oikein. On tärkeää jalkauttaa kentälle talkoiden aikana tuotettu laaja ohjeistus ja saada hyvät tulokset vietyä pysyviksi käytännöiksi.
Talkoiden laatimia pientaloasukkaita palvelevia kotisivuja laajennetaan kerrostaloasukkaita ja taloyhtiöitä palveleviksi. Sivusto avataan kaikille tänä keväänä. Tämän lisäksi talkoissa panostetaan erityisesti kuntasektorille sekä arkkitehdeille, isännöitsijöille ja korjausneuvojille suunnattuun tiedottamiseen ja koulutukseen.
Viime vuonna eduskunta hyväksyi maakäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jossa edellytetään, että rakennuksen kuntoa selvittävän henkilön tulee olla tehtäväänsä pätevä. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on sisällyttänyt sekä ammatillisen että ammattikorkeakoulun rakennusalan opetusohjelmiin koulutusta kosteus- ja homeasioiden hallintaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on lisäämässä rakennusterveysasiantuntijoiden koulutusta.
Lääkäreille tärkeä tieto on, että kosteudelle ja homeelle altistuminen on saamassa oman Käypä hoito-suosituksen. Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamat terveyshaitat ollaan siis vihdoinkin tunnistamassa.
Uudis- ja korjausrakentamisen laadun parantamisen kannalta olennainen asia on, onko rakennustyömaalla sääsuojaus ja muut olosuhteet kunnossa. Ja onko työmaalla sääsuojauksesta ja olosuhteiden hallinnasta vastaava henkilö työsuojelun tapaan.
Aivan lähiaikoina on tarkoitus antaa ympäristöministeriön asetus rakentamien suunnitelmista ja asiakirjoista. Yhtenä kohtana siinä tulee olemaan kosteudenhallintasuunnitelma ja sen sisältö. Asetuksen tueksi on tulossa vielä ohje, jossa selostetaan tarkemmin, mitä asioita kosteudenhallintasuunnitelmassa pitää käsitellä.
Osana Kataisen hallituksen hyväksymää rakennepoliittista pakettia ympäristöministeriössä on valmisteltu kuntien rakennusvalvonnan kehittämistä. Rakennusvalvonnan asiantuntemusta olisi tarkoitus vahvistaa kokoamalla kuntien rakennusvalvonta isommiksi yksiköiksi. Asiaa koskeva työryhmän esitys valmistui jokin aika sitten ja on nyt lausuntokierroksella. Vaalien jälkeen aloittava uusi hallitus ottaa kantaa, miten valmistelua jatketaan. Tässä yhteydessä rakennusvalvonnan rooli nousee pakosta keskusteltavaksi. Olisiko rakennusvalvonnan roolia vahvistettava ja parannettava sen mahdollisuuksia puuttua huonoon rakentamiseen?
Kuntien rakennusvalvonnalla on tärkeä rooli rakentamishankkeessa, eikä sen vahvistaminen mielestäni olisi ollenkaan huono asia. Rakentamishankkeessa vastuunoton pitäisi kuitenkin koskea koko ketjua rakennushankkeeseen ryhtyvästä rakentajiin, pääurakoitsijasta alihankkijoihin, hankkeen valvojiin ja rakennuksen käyttäjiin rakennuksen koko elinkaaren ajan. Huonoa saa, kun kukaan ei välitä.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti mietinnössään myös ”rakentamisen vastuiden säilyttämistä niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet”. Valiokunnan mielestä rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Tärkeää valiokunnan mielestä on parantaa rakennuksen vaihekohtaista dokumentointia ja tarkastusasiakirjamenettelyä, jotta reaaliaikaisesti voidaan todentaa, kuka rakennushankkeen eri vaiheissa on tehnyt mitä ja miten.
Vastuun tehokkaasta kanavoimisesta tekijöille on puhuttu vuosikymmeniä. Voimassa oleva laki lähtee siitä, että vastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kunnan rakennusvalvonnalla on velvoite vahtia sitä, että hankkeeseen ryhtyvä ymmärtää huolehtia hänelle kuuluvista tehtävistä.
Vanhastaan rakennushankkeen ryhtyvänkin velvollisuuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen pohjalta annetuissa määräyksissä. Rakennusluvan yhteydessä kunnan rakennusviranomainen tarkastaa, että rakentamismääräyksissä annettu vähimmäistaso voi toteutua. Määräysten vähimmäistaso on kuitenkin eri asia kuin laatu. Rakentamismääräykset kattavat vain osan rakentamisen aikana esille nousevista kysymyksistä.
Rakentamisen laadun sääntely perustuu lähtökohtaisesti sopimusvapauden piiriin. Ammattimaisessa rakennuttamisessa käytetään säännönmukaisesti rakennusalan järjestöjen keskenään hyväksymiä rakennusalan yleisiä sopimusehtoja. Näitä YSE-sopimusehtoja käytetään osana urakkasopimusketjuja niihin viittaamalla.
YSE sisältävää kyllä kohdat rakennustyön eri vaiheiden onnistumisen kirjaamisen merkityksestä ja rakennushankkeeseen ryhtyvän omavalvonnasta. Eri asia on, kirjataanko rakennustyön tarkastusasiakirjaan rakentamisen aikana havaituista epäkohdista. Kosteus- ja sääolosuhteiden hallinnasta YSE vaikenee. Kuten aiemmin kerroin ympäristöministeriön määräykset ovat kosteudenhallinnan osalta tiukkenemassa. Tämän jälkeen on pakko kysyä, eikö rakennusten kosteudenhallinnasta pitäisi nyt myös määrätä rakennusalan yleisissä sopimusehdoissa.
Toivotan teille kaikille antoisaa päivää. Rakennusten sisäilma on tärkeä asia. Mutta tärkeitä olette te kaikki täällä mukana olevat. Jokainen teistä voi omalla paikallaan ja omassa työssään vaikuttaa.