Kansliapäällikkö Hannele Pokka: Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaiset 18.5.2017
Ilmastomuutos sulattaa jäätä ja avaa uusia reittejä meriliikenteelle ja uusia mahdollisuuksia taloudelliselle toiminnalle. Pitkällä aikavälillä erityisesti Grönlannin jäätikön sulamisen kustannukset ovat merenpinnan nousun takia kuitenkin globaalissa tarkastelussa suuremmat kuin uusista taloudellisista mahdollisuuksista saatu hyöty. Hyvä kysymys on, miten kaikkea tietoa on pystytty tai haluttu hyödyntää arktisten maiden päätöksenteossa. Ei varmasti tarpeeksi. Tästä kertoo myös tuore WWF:n selvitys.
Tähän asiaan Suomi haluaa panostaa puheenjohtajuuskaudellaan. Lukuisten arktisten ympäristökysymysten ratkaisut edellyttävät laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Monialainen tutkimus ja seuranta sekä saatujen tulosten yhteiskäyttö ovat avainasemassa kokonaiskuvan saamiseksi laajan alueen tilanteesta.
Jäämerestä sula meri kesäaikaan 2030-luvulla?
Arktinen alue muuttuu pysyvästi. Muutaman vuosikymmenen päästä se ei ole enää sellainen kuin millaisena sen nyt tunnemme. Valkoinen jää muuttuu vedeksi. Ikirouta sulaa. Vettä sataa taivaalta yhä enemmän, usein myös lumen sijasta.
Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman läpileikkaava teema on ilmastonmuutos. Se on arktisella alueella kaksi kertaa voimakkaampaa kuin muualla ja muutos tulee jatkumaan ainakin vuosisadan puoleenväliin asti. Mikäli saamme päästöt kuriin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, nyt meneillään oleva muutos on mahdollista vakiinnuttaa sille tasolle, mihin se n. 2050 mennessä ehtii edetä.
Ilmastoasioista ei päätetä arktisessa yhteistyössä, vaan YK:n ilmastokokouksissa. Pariisin sopimuksen toimeenpano ja päästöjen vähentäminen ratkaisevat myös arktisen tulevaisuuden suunnan. Me viemme tietoa arktisen alueen muutoksista kansainväliseen ilmastokeskusteluun. Yksi väylä on kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit; mitä niissä kerrotaan arktisten alueiden asioista.
Voimme hillitä ilmastonmuutosta myös arktisella alueella, mm. vähentämällä mustanhiilen eli noen päästöjä.
Arktisen alueen keskimäärin yli kaksi kertaa muuta maapalloa voimakkaampaan lämpenemiseen viime vuosikymmeninä on syynä etenkin lumi- ja jääpeitteen nopea kutistuminen. Lumen ja jään hävitessä auringonsäteilyä imeytyy alta paljastuneisiin tummiin pintoihin, mikä lämmittää aluetta entisestään.
Mustan hiilen laskeuma on merkittävästi nopeuttanut arktisen alueen lämpenemistä ja sulamista sekä kiihdyttänyt maailmanlaajuisesti jäätiköiden vetäytymistä. Musta hiili säilyy ilmakehässä joitakin päiviä tai viikkoja imien itseensä lämpöä ja lämmittäen ilmakehää. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus kuitenkin voimistuu arktisilla alueilla, kun se laskeutuu vaalealle alustalle ja vähentää voimakkaasti sen heijastuskykyä. Valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu arktisilla alueilla sateen mukana maahan.
Maailmanlaajuisesti musta hiili on toiseksi tärkein ilmastoa lämmittävä ihmisperäinen tekijä hiilidioksidin jälkeen. Öljyn ja maakaasun tuotannossa yleisesti käytetty soihdutus näyttäisi tutkijoiden mukaan olevan tärkein yksittäinen mustan hiilen lähde arktisilla alueilla.
Musta hiili eli noki oli USA:n päättyneellä puheenjohtajakaudella vahvasti esillä. Työryhmä kartoitti mustan hiilen päästölähteitä ja Suomi jatkaa nyt tätä työtä,
Ilmastonmuutoksen vaikutukset jo näkyvissä
Ilmastonmuutoksesta johtuvat ekosysteemien muutokset ovat jo nähtävissä. Eteläiset lajit muuttavat kohti pohjoista maalla ja merellä ja valtaavat tilaa pohjoisilta lajeilta. Kalakannat muuttuvat kun meriympäristö muuttuu, jääkarhun pitäisi sopeutua maaeläimeksi. Maalla, tunturilajisto taantuu, palsasoiden jääsydämet sulavat, kettu korvaa naalin.. Arktisen alueen alkuperäiskansojen perinnetieto ja paikallishavainnot tuovat lisää tarpeellista tietoa näiden muutosten etenemisestä.
Jääpeitteen supistuminen muuttaa monien pohjoisten lajien elinolosuhteita. Ilmastonmuutoksen lisäksi kasvava taloudellinen toiminta ajaa pohjoisia lajeja ahtaalle. Tiedämme vielä hyvin vähän siitä, mitä kaikista näistä muutoksista seuraa arktiselle ympäristölle.
Siksi herkän arktisen ympäristönsuojelu on entistä ajankohtaisempaa. Tuoreet tiedot arktisen suojelualuetilanteesta kertovat, että suojelualueet kattavat jo n. 20 % maa-alasta. Sen sijaan merialueista vain vajaa 5 % on suojeltu. Se on vielä kaukana globaaleista tavoitteista. Ilmastonmuutos aiheuttaa osaltaan tarpeita suojelualueverkostojen yhteiselle arvioinnille yli maiden rajojen.
Suomen puheenjohtajuuskauden suurin ympäristötapahtuma on syksyllä 2018 pidettävä Arktinen biodiversiteettikongressi, joka kokoaa eri toimijoita jakamaan tietoa ja keskustelemaan arktisen alueen luontoon, sen suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Tämä kongressi on hyvä tilaisuus saada näkyvyyttä myös Suomen pohjoiselle luonnolle sekä meidän kansallisille ratkaisuille ja osaamiselle luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseksi.
Suomi isännöi tämän vuoden syksyllä asiantuntijatyöpajan, joka käsittelee meriensuojelualueverkostoa ja ilmastonmuutosta. Suomi pitää esillä Jäämeren kansainvälisen alueen suojelun tarvetta sekä Arktisessa neuvostossa että muilla kansainvälisillä foorumeilla.
Arktisiin meriin liittyy paljon sen käyttöä koskevia asioita. Käsittelemme näitä mm. vahvistamalla IMO:n polaarikoodin toimeenpanoa sekä tuottamalla päätöksentekoon tarvittavaa tietoa raskaanpolttoöljyn käytöstä arktisilla alueilla. Tavoitteena on, että raskas polttoöljy korvattaisiin ympäristöystävällisemmällä polttoaineella arktisten alueiden laivaliikenteessä.
Arktisen neuvoston Fairbanksissa pidetylle ulkoministerikokoukselle esiteltiin uudet tiedot arktisen meriympäristön biodiversiteetin tilasta. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana tuotetaan vastaavat tiedot maaekosysteemien ja sisävesien biodiversiteetistä. Nämä aihepiirit ovat Suomelle konkreettisesti kiinnostavia. Seurannan vahvistamista ja muuttuvien olosuhteiden ymmärtämistä tarvitaan myös muuttolintukantojen suojelemiseksi sekä vieraslajiongelman hallitsemiseksi. Tätäkin työtä Suomen puheenjohtajuuskaudella tehdään.
Talous, riskien hallinta ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä
Arktisen neuvoston jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kaksi sitovaa sopimusta. Toinen koskee pelastusalaa ja toinen öljyntorjuntaa. Arktiselle alueelle kulkeutuu saasteita myös kauempaa meri- ja ilmavirtojen mukana. Monet kaukokulkeutuvat saasteet on saatu kansainvälisen sääntelyn piiriin, muun muassa Arktisen neuvoston tuottaman tiedon avulla. Näin monien vanhojen kemikaalien pitoisuudet ovat arktisella alueella laskussa. Sen sijaan monien uusien edelleen käytössä olevien kemikaalien pitoisuudet ovat kasvussa arktisella alueella. Merivirtojen mukana arktiselle alueelle kulkeutuu myös muoviroskaa etelämpää. On mahdollista, että joistakin arktisista merialueista on tullut muoviroskan pääteasema.
Suomi isännöi ensimmäisen arktisen öljyntorjuntasopimuksen mukaisen öljyntorjuntaharjoituksen keväällä 2018. Tämä tilaisuus on tärkeä paitsi yhteisen öljyntorjuntavalmiuden vahvistamiseksi, myös suomalaisen öljyntorjuntaosaamisen näytön paikkana.
Suomi toimii arktisen alueen ympäristövaikutusten arviointia koskevan projektin vetäjänä. Tämän projektin tarkoituksena on vahvistaa hyvien käytäntöjen tunnistamista ja leviämistä taloudellisesta toiminnasta aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi, jotka vaikuttavat arktiseen ympäristöön ja sitä kautta sen asukkaisiin.
Monien arktisen alueen saastumisen aiheuttajien alkuperä on muualla kuin arktisilla alueilla. Sen johdosta Suomen puheenjohtajuuskaudella arktisen alueen kysymyksiä pidetään esillä kansainvälisissä kemikaali- ja ilmansaastesopimusten kokouksissa. Yhteistyötä tehdään myös niiden prosessien kanssa, jotka liittyvät ruokaturvallisuuteen ja puhtaaseen juomaveteen.
Kiinnostus lisääntyy energiatehokasta ja kestävää rakentamista kohtaan sitä mukaa, kun rakentaminen arktisella alueella ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat paineet kasvavat. Suomella on tästä aihepiiristä osaamista.
Myös arktisilla alueilla on valtava potentiaali lisätä uusiutuvan energian käyttöä, olipa kysymys geotermisestä, vesivoimasta, tuulesta, auringosta tai bioenergiasta.
Lopuksi totean, että Suomen puheenjohtajakaudella on ohjelmassa paitsi edellä mainitsemieni työryhmien kokousten järjestämisen lisäksi konferenssi, jossa paneudutaan ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Tulossa on myös arktisten maiden ympäristöministerikokous. Se on tarkoitus järjestää vuoden päästä syksyllä eli 2018. Ympäristöhallinnolla ja meidän asiantuntijoilla on suuri vastuu isosta osasta Arktisen neuvoston perustyöstä. Teemme tässä tiivistä yhteistyötä UM:n ja muiden suomalaisten toimijoiden kanssa Suomen puheenjohtajuuskauden onnistumiseksi.